Catch up!

Nyt on lopulta aika lopettaa lähes vuoden mittaiseksi venynyt täysi päivityshiljaisuus. Pentuonnea on varsin hyvällä varmuudella luvassa Tinwelään neljän vuoden tauon jälkeen ja sitämyöten myös säännolliset blogipäivitykset alkavat uudella tarmolla tästä päivämäärästä alkaen. Luvassa on paljon odotusta ja toiveikkuutta ja lopulta toivon mukaan moninkertaista pentuiloa ;)

Mutta ennen pentuepäivitysten aloittamista lienee kuitenkin aiheellista koostaa tämän vuoden tähänastiset pääuutimet.

Vuoden huippuhetkiin kuuluu ehdottomasti maaliskuinen reissu maailman suurimpaan koiranäyttelyyn Cruftsiin brittituontipikkumiehemme Jameksen kanssa. Reissu taitettiin Dublinin kautta ensin lentäen ja sitten Jameksen kasvattajan kyydissä. Itse näyttelyyn lähdettiin tavoitteella, että James sijoittuisi kolmen parhaan joukkoon junioriluokan uroksissa, jolloin koirasta saisi myös arvostelun (Isossa-Britanniassa arvostelut tulevat jälkikäteen ja tuomari kirjoittaa ne vain jokaisen luokan kolmesta parhaasta koirasta) ja muistoksi sijoitusta vastaavan pahviplakaatin ja ruusukkeen. Näyttelysäännöt ja esittämiskulttuuri ovat briteissä varsin erilaiset suomalaisiin tapoihin nähden, joten jo ihan käytäntöjen vuoksi jännityksen määrä oli käsinkosketeltavaa ennen kehän alkamista. Jännitys muuttui häkellykseksi kun James sijoittui nuortenluokan ensimmäiseksi ja ansaitsi paikkansa paras uros -kehään! Kyseiseen jatkokisaan lähdettiin hyvin nöyrin mielin edustamaan, kehässä sekoiltiin oikein kunnolla kun ei voinut käsittää että tuomari valitsee oman koiran ensin, olisiko ollut, neljän parhaan joukkooon ja lopulta toiseksi parhaaksi urokseksi resCC.n kera. Täydellisen käsittämättömän hienoa.

Sharnor Justa Joker "James" Crufts 2017 pu2 ja resCC
Kuva: Nina Bläser

 Cruftsin upean menestyksen myötä Jameksen kanssa lähdettiin kiertämään suomalaisia näyttelykehiä oikein rinta rottingilla. Realismi iski kuitenkin nopeasti takaisin ja nöyrän huvittuneena otettiin Jameksen kanssa vastaan kolme eh:ta ja yksi h peräkkäisissä näyttelyissä yhdeltä romanialaiselta ja kolmelta suomalaiselta tuomarilta. Tämän rumban päätteeksi kohdalle sattui irlantilainen tuomari, joka puolestaan palkitsi pikkujäbän ensimmäisellä suomalaisella sertillä, cacibilla ja rop-tittelillä. Arvostelulajihan tämä on ja toki otantakin vielä varsin suppea, mutta pistää nämä kokemukset kuitenkin miettimään kumman tuomariryhmän näkemys on uskollisempi rotumääritelmälle, sillä tulkintaerot ovat silmiinpistävän selviä.

Varda vsp ja James rop Helsinki kv 5/2017

Tinwelään on vuoden aikana saatu myös uusia muotovalioita. Vardasta tuli tammikuussa Viron muotovalio ja sitän myöten myös baltian muotovalio. Ozzy (T. Orome) saavutti Viron muotovalion arvoon oikeuttavat sertit heinäkuussa ja Risto (T. Alagos) kävi kolmessa näyttelyssä touko-elokuussa, ansaitsi näissä kolme sertiä ja ansaitsi Suomen muotovalion arvon. Sertin metsästyksessä käytiin myös Mandoksen (T. Mandos) ja Papun (Champagne Heady Slovansky Perun) kanssa, mutta molemmilla valionarvo on vielä yhden sertin päässä. Toivottavasti se viimeinen napsahtaisi molemmille ensi vuoden aikana!

Risto ensimmäisten pokaaliensa kanssa Hamina kv:n jälken toukokuussa.
Kuva: Maria Pärnänen

Ozzy Pärnu kv näyttelyssä heinäkuussa
ansaittuaan kolmannen viron sertin ja cacibin

Erikoisnäyttely TerriEri oli luonnollisesti jälleen yksi vuoden päätapahtumista. Osanotto yleisellä tasolla jäi tosin aika laimeaksi, koiria oli kaikkiaan ilmoitettu vain 22, joista noin joka kolmas oli meidän poppoon koiria. Ihan viimevuotisiin tuloksiin ei päästy, mutta monessa kohtaa ei jääty kauhean kauaksi. Varda uusi melkein viime vuoden tuloksensa ollen toiseksi paras narttu. Papu jäi pn-sijoitusten ulkopuolelle, mutta sai jälleen sertin. Tilda (T. Yavanna) oli narttujen avoimen luokan toinen, Mandos urosten avoimen luokan toinen ja Ozzy neljäs. James sai erinomaisen sa:n kera ja nousi nuortenluokan ensimmäiseksi. Valtti (Blue Hunter Orlando) oli paras juniori ja nousi upeasti toiseksi parhaaksi urokseksi varasertin kera. Luna (Tanzara Isadora) kävi korkkaamassa veteraaniluokat ja sijoittui luokkansa kolmanneksi. Hieman vallaton kasvattajaryhmämme jäi kisassa toiseksi. Kaikkiaan voisi siis sanoa, että jos viime vuonna oltiin melkeen ykkösiä, niin tänä vuonna oltiin aika monessa kohtaa hyviä kakkosia ;D Kuvia näyttelystä on nähtävillä täällä.

Blue Hunter Orlando "Valtti" TerriEri 2017 pu2 ja varaserti

Champagne Heady Slovansky Perun "Papu" TerriEri 2017 serti

Tinwelindon kasvattajaryhmä TerriEri 2017:
T. Varda, T. Yavanna, T. Orome, T. Mandos

Näyttelyissä on siis tullut ravattua, ja ihan mukavia tuloksiakin on niistä saatu. Agilityä on harrastettu myös aktiivisesti. Laura ja Bella (T. Tinuviel) ovat nousseet kakkosluokkaan jo vuosi sitten, muutaman muun tinweläisten kanssa viralliset kisakentät ovat vielä korkkaamatta, mutta kaukana ne eivät enää ole. Vardan kanssa on käyty kokeilemassa parit möllikisat hienoin tuloksin ja virallisiin kisoihin päästään toivottavasti vihdoin ensi vuonna kunhan kepit ja kontaktit on saatu suoritusvarmoiksi (että tätä ei ole vielä saavutettu menee täysin ohjaajan saamattomuuden piikkiin).

Varmasti jotain olennaisuuksia jäi vielä uupumaan, mutta ehkä tässä nyt ainakin tulospuolelta ne vuoden suurimmat saavutukset. Mutta ehkä voimme nyt hyvillä mielein palata takaisin nykyhetkeen ja keskittyä pentujen odotukseen ;)