Tinwe-perheen uusin hurmuri

Syksyllä, kun Vardan pennuista uskalsi vielä ihan hennosti haaveilla, tutustuimme valloittaviin Janneen ja Johannaan. Siinä ei keittiötä pidemmälle päästy missään vaiheessa, kun kaikilla jo oli koira sylissä ja höpötettiin yhdessä ja erikseen kaikkea mahdollista koirista ja muusta maailmasta. Kodin hiljennettyä ei Sinin kanssa voitu kuin huokaista, että näille kahdelle antaisi pennun vaikka tältä istumalta. Tuntui, että tällaisten ihmisten kanssa ja vuoksi tätä kasvatussirkusta tehdään. Siksi Vardan vakuuttavan tiineyshuijauksen paljastuttua suru ja harmi liittyi myös siihen, että Tinwe-perhe ei ehkä koskaan saakaan kasvaa Jannen ja Johannan lauman myötä.

Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä.
Varsin vaiheikkaan prosessin myötä päädyttiin siihen, että Saksasta Suomeen muutti lokakuussa hirmuisen komea Blue Hunter Orlando, joka kotimatkalla sai mainion nimen Valtti. Tyyppi asuu Johannan ja Jannen luona, mutta on yhteisomistuksessa Annan kanssa, ja siten toivo uusista Tinwe-sukupolvista.  Parasta tässä on kuitenkin se, että Valtin isä on sama Blue Hunter East Wood Kolja, jolla Varda astutettiin – saimme siis hurmaavan Koljan linjan sittenkin riveihimme!

Tervetuloa Tinwe-perheeseen siis, Valtti laumoineen! <3

<3

Valtti ja uusi iskä kotimatkalla

Tinwelän tuorein Suomen muotovalio!

Kajon poika Wall-E (Tinwelindon Bregedur) piipahti tänään Porvoon kaikkien rotujen näyttelyssä ja oli siellä hienosti VSP kera hienon arvostelun. Täten Wall-E ansaitsi myös kolmannen sertinsä ja Suomen muotovalion arvon! Näyttely oli vasta Wall-En neljäs, joten kovin paljoa ei herran kanssa tarvinnut kehiä kiertää tämän virstanpylvään saavuttamiseksi :) Pätevä nuorimies <3

Tinwelindon Bregedur: avo-eri, avk1, sa, pu1, vsp, sert, FI MVA

ROP Meripihkan Killer Queen, VSP Tinwelindon Bregedur
Kuva: Heikki Liikanen

Toiveajattelua?

Vardan astutuksesta on nyt kulunut kolme viikkoa. Tänä aikana normaalisti nirso sirpostelija on alkanut syödä kuin hevonen ja ollut toisaalta myös pahoinvoiva. Yrppäily on nyt onneksi helpottanut, mutta toisella viikolla astutuksesta lähes joka ruoka-annos nousi samaa tietä ylös muutamassa minuutissa syömisestä. Varda on myös ollut hyvin hellyydenkipeä ja huomionkaipuinen, siis vielä enemmän kuin yleensä. Nyt kolmannen viikon aikana Vardan masuun on noussut lupaavan oloinen pieni kumpu... Olemus puhuu siis varsin vahvasti tiineyden puolesta. Ultraääniskannailut eivät kuitenkaan ole vielä antaneet toivottua tulosta. Kohtu on ollut helposti erotettavissa (mitä se ei normaalisti ole), mutta selviä alkiorakkuloita ei ole vielä havaittu. Pitää siis vaan jaksaa odottaa ja jännittää vielä, toivottavasti tiineydelle saataisiin varmistus ensi viikon aikana!

Tässä vielä kuvia Vardasta ja Vardan pienestä masusta. Onko tuon kummun alla pentuja vai kenties vain hyvin täysi paksusuoli, se jää nähtäväksi :D

TerriEri 2016 - kun Tinwe-tiimi "räjäytti pankin"

Viime viikonloppuna oli kahden vuoden tauon jälkeen taas erikoisnäyttelyn aika. Tuomariksi oli kutsuttu kasvattajatuomari Iso-Britanniasta, Janmark-kennelin Mark Walshaw. Näyttelyä odotettiin suurella jännityksellä, toiveissa saada koirille arvostelut rodun erikoisosaajalta ja mahdollisesti muutama luokkasijoituskin. Pienessä mielessä toki häivähti toive suuremmastakin menestyksestä, mutta moiset aatteet tuli aika äkkiä riivittyä takaisin alas pilvilinnoista.

Näyttelyyn oli ilmoitettu 42 bedlingtonia, joista kaksi oli pentuja, 17 uroksia ja 23 narttua. Mukana oli yhteensä kuusi Tinwe-tiimin jäsentä: kasvatit Varda, Tilda, Mandos ja Ozzy, sekä ulkomaantuonnit James ja Papu. Näyttelyä edeltävä viikko menikin siis aika lailla trimmaillessa koiraa toisensa perään. Oman lisämausteensa valmistautumiseen antoi alkuviikosta tehty muutto Helsingistä Haminaan sekä koko viikon vaivannut lievästi kuumeileva räkätauti...

Näyttelypaikalla oli hirmu kiva tunnelma ja paikalle saimme myös muutamia sellaisia bedlingtonihmisiä, jotka eivät olleet ilmoittaneet omia koiriaan näyttelyyn. Esimerkiksi Katja tuli Lennin kanssa Tampereelta asti turisteilemaan sekä auttamaan meitä tarpeen tullen koirien esittämisessä. Ja sitä apuahan me sitten todella tarvitsimmekin, enemmän kuin uskalsimme arvatakaan.

Heti bedlingtonkehän alusta alkaen oli selvää, että tuomarilla on selkeä tiukka linja arvostelussaan. Kaikista uroksista vain kolme sai erinomaiset, loput saivat tyytyä erittäin hyvään tai hyvään. Meidän kaikki pojat olivat erittäin hyviä hienoin luokkasijoituksi: James oli junioriluokan toinen, Ozzy avoimen luokan ensimmäinen ja Mandos avoimen luokan toinen hienoin arvosteluin.

Sharnor Justa Joker, JUN-EH, JUK2
"Pleasing size. Balanced. Good head, eye and excellent ear. Good length of neck. Ample length of body with correct arch over loin. Little narrow in front and prefer more rear angulation. Looks good in profile moving but tight in front. Good movement behind. Good coat coming through."

Tinwelindon Orome, AVO-EH, AVK1
"Good balanced dog. Nothing exaggerated. Pleasing head. Good eye and bite. Good lenght of neck and good front. Adequate depth of chest. Well arched over loin. Good rear angulations and tailset. In good coat."

Tinwelindon Mandos, AVO-EH, AVK2
Good head, good ears and bite. Balanced and good for size. Would prefer a little more length of back.Ok for bone and body, not too heavy. Movement is good, typical in front, ok in profile but close behind. Would prefer more drive. Coat ok.

Toiveet mahtavasta menestyksestä eivät siis olleet kovin korkealla narttujen kehän alkaessa. Tytöistä kehässä pyörähti ensimmäisenä Papu, joka suureksi yllätykseksi nappasikin erinomaisen sa:n kera ja sijoittu junioriluokan ykköseksi! Seuraavaksi oli vuorossa Tilda, joka sekin sai erinomaisen, sa:n ja sijoittui avoimessa luokassa ensimmäiseksi! Siinäpähän oli kuumat paikat mennä Vardan kanssa kehään. Pikkuneiti ei tuottanut pettymystä: tuloksena erinomainen, sa ja sijoitus ison valioluokan ensimmäiseksi! Jo tässä kohtaa alkoi huuli olla pyöreänä ihmetyksestä, mutta se oli kaikki vasta alkusoittoa.

Paras narttu -kehästä, Papu kuvan rivissä ensimmäisenä ja Tilda viimeisenä.

Paras narttu -kehästä, Tilda ensimmäisenä ja Varda toisena.

Paras narttu -kehässä tapahtui nimittäin jotain, mikä on mielestämme luokiteltavissa ihmeeksi. Varda oli paras narttu. Siis kaikista paras. Niinku ykkönen. Kaikista nartuista. Vaikka se pissasi kehään kesken viimeisen juoksukierroksen :'D Olin juuri edellisviikolla naureskellut itselleni kuinka aikoinaan itkua tihrustelin kehässä kun Kajosta tuli muotovalio, nykyään kun pokka pitää jo paljon paremmin. No eipä pitänyt enää tuossa kohtaa. Punaisella naamalla kyynelten takaa hädintuskin huomasin että Papu oli kaiken kukkuraksi sijoitettu kolmanneksi, ja oli täten ansainnut itselleen ensimmäisen sertinsä. Rotunsa paras-valinta meni kuin sumussa ja urokselle häviäminen ei siinä kohtaa harmittanut yhtään. Kaiken ihmetyksen keskellä Papu melkein unohtui rop-juniorikehästä, jonka Papu sinne päästyään vielä kaiken päällitteeksi voitti. Ruusukkeita ja kukkasia saatiin sylin täydeltä enempi kuin niitä pystyi kaiken keskellä rekisteröimään.

Tinwelindon Varda, VAL-ERI, VAK1, SA, PN1, VSP
"Very balanced bitch. Perfect in movement and profile. A little close behind, but moved with purpose. Very good head, fine ears, good lenght of neck. Nice front, deep chest. Correct arch over loin. Ample angluation on rear, good tailset. Good coat and colour."

Tinwelindon Yavanna, AVO-ERI, AVK1, SA
"Nice bitch, well balanced. Nothing exaggerated. Good feminine head, bite, eyes. Neck of adequate length, good depth of chest. Well arched loins. Good tailset. Moved really well when settled ??? topline. Would prefer more rear angulation but nice type."

Champagne Heady Slovansky Perun, JUN-ERI, JUK1, SA, PN3, SERT
"Lovely bitch. Feminine dark eye. Good teeth and ears. Good depth of ribs, good length of body. Good arch over loins. Nice neck, enough bone. Adequate rear angulations. Low hocks. Clean feet. Good tailset. Moved really well. Very nice."

Päivän viimeisenä koitoksena oli kasvattajaryhmän esittäminen. Koirat tuntuivat olevan enemmän tai vähemmän vinksin vonksin kun maltti alkoi olla yhdellä sun toisella jo vähän vähissä pitkän päivän jälkeen. Vastassa oli kolme muuta ryhmää kokeneemmilta ja menestyneemmiltä kasvattajilta. Ei ole vieläkään olemassa sanoja kuvaamaan sitä tunnetta kun meidän ryhmä valittiin parhaaksi. Nytkin tekstin kirjoittaminen tökkii pahan kerran kun ei ole sanoja millä kuvailla sitä hetkeä tai selittää sen merkitystä. Selkein ajatus tähän mennessä lienee, että kyllä meidän on täytynyt tehdä jotain oikein. Että käsityksemme siitä mitä bedlingtonin kuuluu olla ei ole ihan tuulesta temmattu. Ei sillä, että tämän päivän jälkeen kuvittelisimme koiriemme olevan täydellisiä rodun ilmentymiä, ei suinkaan. Mutta ainakin suunta on oikea ja koiratkin varsin laadukkaiksi luokiteltavia.

Tinwelindon ROP-kasvattajaryhmä
"Very nice group, good size and balance. All typical to the breed. Good heads, chests, loins. Nothing exaggerated."

Lauantai oli siis meidän kennelille huikea päivä ja sen tapahtumissa riittää meille ihmeteltävää vielä pitkäksi aikaa. Suurkiitos ihanille kasvatinomistajillemme kun saimme kakaroita lainaan näyttelyyn, apua esittämiseen ja näyttelypäivän hallintaan. Erityiskiitos Katja Vartiaiselle kuvaamisesta, ilman sinua meillä ei olisi montaa kuvamuistoa tuolta päivältä. Ei tässä voi muuta kuin olla onnesta ymmyrkäisenä.

Lisää kuvia näyttelystä on katsottavissa täällä.

Varda ja Kolja

Tinwelässä päästiin nyt vihdoin kolmen vuoden tauon jälkeen taas tositoimiin ja aiempaa kovemmin panoksin. Varda on astutettu tällä viikolla ja astutusmatka vei meidät tällä kertaa Saksan Hannoveriin asti. Sulhaseksi oli nimittäin valikoitunut jo pari vuotta sitten sikäläinen herrasmies Kolja, virallisemmin Blue Hunter East Wood Kolja. Ja kyllähän tällainen isäehdokas on moisen taipaleen arvoinen!

Komean ulkomuodon lisäksi Koljassa on erityisen hyvää sen jo hieman korkeampi ikä. Herra täyttää yhdeksän vuotta lokakuussa ja on erinomaisessa kunnossa. Kokonaisuuden kruunaa avoin ja tasapainoinen luonne. Kolja on menestynyt hyvin näyttelykehissä ja erityisesti viime aikoina Kolja on niittänyt mainetta  mm. useilla bis veteraani -sijoituksilla ja voittamalla viime kevään Cruftsin veteraaniluokan.

At this point I want to thank you Birgitta for your kindness, helpfulness and patience along the road! We are very happy and proud about the chance to get Kolja as father to Varda's puppies!

Crufts 2016 veteraaniluokka, Kolja toinen vasemmalta omistajansa Birgitta Köthen kanssa.

Reissun anti ei kuitenkaan rajoittunut ainoastaan toivoon uudesta elämästä, vaikka se päätarkoitus olikin. Pääsimme myös tapaamaan Koljan kasvattajaa, Christina Zamzowia (kennel Blue Hunter), hänen koiriaan ja Koljan viimeisimmän pentueen 12 viikkoisia pentuja. Koirat olivat hyvin sieviä, kevytrakenteisia ja hienopiirteisiä. Sama rotutyyppi oli näkyvissä myös pennuissa, jotka olivat erittäin valloittavia paitsi ulkomuotonsa myös luonteensa puolesta. Olisinkin mielelläni poiminut mukaan ja piilottanut matkalaukkuun pupeloisen jos toisenkin... Ihana vierailu, joka omalla tavallaan vain entisestään kasvatti odotuksia Vardan toivottavasti tulevalle pentueelle. Thank you Christina for your hospitality, it was lovely to meet you and your dogs and the puppies of course! And big thanks to Birgitta for taking us to meet them <3

Kävimme reissun aikana tervehtimässä myös toista saksalaista kasvattajaa, Petra Konradia (kennel Tweed 'n' Tynes). Petran koirat olivat suomalaiseen tyyppiin tottuneisiin silmiin hyvin samanlaisia kuin Christinan koirat. Koirista nuorimmainen, Velvet, on Jamesin puolisisko, mikä oli ihanalla tavalla havaittavissa ilmeiden ja olemuksen samankaltaisuudessa. Seitsemän tuntia vierähti äkkiä koiria rapsutellessa ja bedlingtoneista jutellessa. Thank you Petra for taking us as your guests, it was really lovely time spending the day with you, your family and dogs <3

Mikä tärkeintä, astutukset onnistuivat hyvin kaiken ohjelman keskellä ja kaikki viittaisi siihen että matkan ajoitus oli oikea. Loppu on nyt siis Vardasta kiinni, eikä meidän auta muuta kuin toivoa parasta. Jännitys tiivistyy ensimmäisen kerran kolmen viikon kuluttua kun on varhaistiineysultran aika, löydöksistä raportoidaan luonnollisesti täällä. Loppuun vielä yhteiskuva toivottavasti tulevista vanhemmista <3

Druskininkai

Elokuun alussa tuli taas eksyttyä koiranäyttelyreissulle Liettuaan, tällä kertaa aivan Puolan rajan tuntumaan Druskininkaihin, missä järjestettiin samana viikonloppuna peräti kolme kansainvälistä koiranäyttelyä. Pitkällisen pohdinnan tuloksena koirista matkaan lähtivät tuontijuniorit James ja Papu, sekä omia kasvatteja edustamaan Ozzy.  Matkat taittuivat hulvattoman hauskassa seurassa facebookin "Kimppakyydillä koiranäyttelyyn" palstalta bongattujen immeisten kanssa kera nahkacollien ja berninajokoiran. Reissu oli siis aivan huippu jo sinänsä, mutta kiva oli tuoda myös muutama titteli ja ruusuke tuliaisina viikonlopulta. Tulokset olivat omille koirille kaikkina kolmena päivänä tismallisen samat, ja kuuluivat seuraavasti:

Otetaan naiset ensin eli Papu-Babunen. Neiti oli kaikkina päivinä rotunsa paras juniori kera junnusertien ja saavutti täten Liettuan juniorimuotovalion arvon. Perjantailta napsahti plakkariin myös osallistumisoikeus ensi kevään Cruftsiin!

LT JCH Champagne Heady Slovansky Perun "Papu"

Toinen lapsonen eli James oli kolme kertaa vastakkaisen sukupuolen paras juniori, sai kolme junnusertiä ja tuli siten Liettuan juniorimuotovalioksi. Pikkujäbä sai myös osallistumisoikeuden Cruftsiin, ja tämä menolippu olisi ensi keväänä myös tarkoitus käyttää ;)

LT JCH Sharnor Justa Joker "James"

Herrasmies Ozzy esiintyi upeasti kaikkina kolmena päivänä, tuloksena kolme kertaa erinomainen ja avoimen luokan toinen.

Tinwelindon Orome "Ozzy"

Nyt onkin sitten kova paikka pohtia lähteäkö metsästämään Baltian juniorimuotovalion titteleitä kakaroille vaiko ei. Puolisen vuotta tässä vielä olisi aikaa ennen kuin tyypit siirtyvät nuortenluokan puolelle. Katsotaan mitä loppuvuosi tuo tullessaan!

Kevään kootut kuulumiset

Blogipäivittelyn osalta on tullut elettyä nyt kyllä lähes täydellistä hiljaiseloa, pahoittelumme siitä! Kevään aikana on taas ehtinyt tapahtua ja vaikka kuinka monen päivityksen edestä, mutta tiivistetään tähän nyt ainakin osa tärkeimmistä ja kivoimmista jutuista.

Ensinnäkin, kuten tammikuussa tuli uhkailtua, Tinwe-tiimi sai Papun ja Jamesin jälkeen vielä yhden uuden jäsenen. Esitelkäämme siis nyt vihdoin Aava, virallisemmin Oikeesti Ai Mää Vai.

Aava 10,5 vk

Aava on Jenni Niemelän kennel Oikeesti ensimmäisen pentueen kasvatti. Aava on nyt jo viisi kuukautta vanha ja kasvaa kohisten. Tämä neiti sai sijoituskodin Evelina Melanderin luota Helsingistä. Aavan ja Aavan "isosiskon", amerikankarvatonterrieri Selman, kuulumisia voi käydä lukemassa myös Karvatonta elämää -blogista osoitteesta http://gratusselma.blogspot.fi/

Aava 4,5 kuukautta

Näyttelyvuosi tuli startattua toukokuun alussa Salon ryhmänäyttelyssä Mandoksen (Tinwelindon Mandos) ja Tildan (Tinwelindon Yavanna) kanssa. Mandos oli päivän paras voittaen toisen sertinsä! Tildalle ei valitettavasti suotu muuta kuin laatuarvosana eh, pääasiassa liian lyhyen turkin vuoksi. Molemmat tyypit tullaan näkemään tänä vuona vielä ainakin TerriErissä syyskuun alussa.

Tinwelindon Mandos "Mandos"
Salo rn 8.5.2016
eri, avk1, sa, pu1, rop, sert

Tinwelindon Yavanna "Tilda"
Salo rn 8.5.2016
eh, avk1

Toukokuun lopussa saimme Ronjan lapsista myös Ozzyn (Tinwelindon Orome) lainaan näyttelykehään Järvenpään kaikkien rotujen näyttelyyn, hienolla tuloksella ROP ja SERT. Omista karvakuonoista kehissä kävi pyörähtämässä Ilta, josta tuli Haminan ja Järvenpään näyttelyistä sertit voitettuaan upouusi Suomen muotovalio! Ilta oli nyt toinen Tinwelän kasvatti, joka vailoitui Suomeen, ja kolme kasvattia on enää viimeistä sertiään odottamassa. Lisää valiojuhlia on siis toivottavasti tulossa vielä tänä vuonna.

Tinwelindon Nofredil "Ilta"
Järvenpää kr 28.5.2016
Eri, avk1, sa, pn1, vsp, sert ja FI MVA!

Tinwelindon Orome "Ozzy"
eri, avk1, sa, pu1, rop ja sert

Toukokuu oli myös aktiivista aikaa mätsäreiden osalta. Pääasiallisena tähtenä on ollut pikkumies James, jonka kanssa käytiin monen monituisessa mätsärissä harjoittelemassa kehäkäyttäytymistä kesäkuussa alkavaa virallista näyttelyuraa varten. Pikkumies keräsi sijoituksia melkein jokaisesta mittelöstä ja siitä kouriutui varsin pätevä pieni näyttelykoira. Jamesin lisäksi mätsäreissä ovat yksittäisiä kertoja pyörähtäneet Papu, Varda ja Ilta sijoitusten kera. Tässä muutamia kuvapoimintoja:

Pikkumiehestä on kasvanut jo aika iso mies <3
James HSSKn match show:ssa 10.5., sijoitus punaisten pentujen 2.
Kuva: Anniina Takanen

James ja Varda 5.5. Match Show, Valkeala
James oli punaisten pentujen neljäs, Varda pienten aikuisten sinisten neljäs
ja kaksikko tuli myös parikilpailussa neljänsiksi.

Kehissä pyörimisen lisäksi olemme nyt vihdoin aktivoitumassa myös agilitykisailun osalta. Sekä Varda että Luna ja Eemeli ovat käyneet kevään aikana agilityn möllikisoissa varsin mukavin tuloksin. Videomateriaalia on olemassa valitettavan vähän, tässä kuitenkin näyte Vardan aksa-asenteesta ei-niin-menestyksekkäistä möllikisoista Haminasta ;)

Kaiken muun puuhastelun lomassa Risto (Tinwelindon Alagos) oli lähes kuukauden väliaikaishoidossa Sinin luona. Tyypistä oli tässä reilussa kahdessa vuodessa kasvanut iso ja varsin komea nuorimies.

Risto

Tässä ehkä näitä tärkeimpiä uutimia menneltä keväältä. Kaikenlaista jännittävää on odotettavissa kesälle ja tunnelma vain tiivistyy vuoden loppua kohden, kun toiveissa olisi saada vihdoin vilskettä Tinwelän pentulaatikkoon...

Uutta verta

Blogin edellisestä päivityskerrasta on vierähtänyt puoli vuotta, niin se aika kuluu! Ja vaikka hiljaiselosta voisi kuvitella ettei mitään ole tapahtunut, niin todellisuus on kuitenkin aivan toinen. Tinwe-tiimi on nimittäin saanut syksyn aikana kaksi uutta jäsentä!

Uusi jäsen nro 1 on Papu, hienommalta nimeltään Champagne Heady Slovansky Perun. Papu-pallero muutti Suomeen Tsekeistä syyskuussa ja on siten Tinwelän ihka ensimmäinen tuontikoira! Papu vietti ensimmäiset Suomi-viikkonsa Sinin luona  ja muutti sitten sijoituskotiin Miljan ja Tristanin luokse.

Papu 9vk

Papu 15 vk

Papu 5 kk

Papu on pieni tyttö varustettuna täydellä annoksella terrierin temperamenttia. Neiti on myös todella fiksu ja nopeasti oppiva, oma-aloitteinen ja itsevarma. Papu on hämmentänyt kahlekuningattaren taidoillaan enemmän kuin kukaan pentu meillä tähän mennessä, kiivetessään jo yhdeksänviikkoisena lähes metrin korkuisen ritiläaidan yli kuin se ei olisi suurikaan haaste.... Harmi sinänsä ettei tullut niitä suorituksia kuvattua, mutta aina kun neidin moisesta puuhasta äkkäsi ensimmäisenä oli mielessä vain pelastaa pentu korkeuksista ennen kuin se muksahtaa aidanharjalta holtittomasti maahan. Jossain määrin tapaturma-alttiista tyypistä on siis kyse, onneksi mitään pysyviä vahinkoja ei ole (ainakaan vielä, kop kop) sattunut vaikka neiti onkin jo ehtinyt myös syödä ja oksentaa lasinsiruja ynnä muuta mukavaa...

Papusta toivomme tulevaisuudessa jalostusnarttua tuomaa uutta verta Suomen kantaan. Purukaluston vaihtumista seurataan nyt jännityksellä, ja mikäli lopputulos alkaa vaikuttaa hyvältä saattaa tämä neiti pyörähtää kevään aikana jo pentunäyttelyssä tai parissa ja toukokuusta lähtien myös virallisissa missimittelöissä.

Papu 5kk, harjoitellaan seisomista ja hän haluaa antaa tassua :D

Uusi jäsenemme nro2 tulee hänkin ulkomailta. Pikkumies James aka Joker (Sharnor Justa Joker) muutti Suomeen Isosta-Britanniasta marraskuun lopussa. James on yhteisomistuksessa Sinin ja kennel Oikeesti Jenni Niemelän kesken. Koplaan oli tarkoitus ottaa vielä kolmas osaomistaja jonka luokse nuori herra muuttaisi, mutta kun suunnitelmat kariutuivatkin yllättäen, näyttää pieni mies nyt jäävän Sinin narttulauman alfaurokseksi. Ja varsinaisesta alfauroksen alusta onkin kyse, sillä tyyppi on esimerkiksi nostanut jalkaa jo kahdeksanviikkoisesta... James on äärettömän suloinen ja vetovoimainen tapaus ja odotamme siltä paljon tulevaisuudessa. Once more, thank you Sharon and Norman for trusting this special little boy to us!

Pieni maahanmuuttaja 12vk

Pörrötukka 14vk

Siistitty koipeliini 16 vk

Eikä tämä vielä pääty tähän: Tinwelä on saamassa vielä yhden karvaisen jäsenen alkuvuodesta, tällä kertaa Suomen rajojen sisäpuolelta ;)

Ai Mää Vai?