Kuin kaksi marjaa

Tämä päivitys oli tarkoitus julkaista jo aikaa sitten Ronjan Vappupentujen viikkoispäivitysten lomassa. Aina oli kuitenkin mukamas niin kiire, että asia vaan jäi ja jäi. Mutta nyt, saanemme esitellä Ronjan pentueiden kaksoisolennot!

Vappu (Tinwelindon Yavanna) ja Bella (tinwelindon Tnuviel) ovat niin saman näköiset, kuin kaksi pentua voi keskenään olla. Vappu parkaa onkin monet kerrat erehdytty sanomaan Bellaksi ja Näpsäksi, mikä oli Bellan lempinimi vielä täällä meillä ollessaan.

Vappu ja Bella

Sama ulkomuoto...

...ja samat järkyttyneet kauriinsilmät:

Toinen kaksospari on Ozzy (Tinwelindon Orome) ja Eemeli (Tinwelindon Anarion).

Ozzy ja Eemeli
No, mitään suurempia selityksiä tuskin kaivataan...

 Eihän noista voisi ilman Patua ja koria mennä sanomaan kumpi kuva on kummasta...

Toki sillä, että nämä pennut ovat kaikki sinisiä voi olla osuutensa yhdennäköisyyteen, mutta kyllä siinä on jotain muutakin. Saa nähdä kuinka saman näköisiä ja oloisia näistä marjapareista kasvaa <3

Viimeistä viedään

Niin vain kahdeksan viikkoa hurahti ja pikku rääpäleistä kasvoi hienoja koiranalkuja, jotka ovat nyt valmiita muutamaan uusiin koteihin. Ensimmäinen murunen tallusteli pesästä jo tänä aamuna. Saimme Armaan uudelta emolta viestin, että automatka oli sujunut mukavasti ja että pikkunatiainen oli ottanu heti uuden kodin omakseen. Huomenna on Tildan aka Vapun suuri muuttopäivä, ja näin pennut lähtevät maailmalle yksi toisensa perään. Kalevin vuoro on vasta muutaman viikon päästä ja Varda jää Sinille Kajon pikkusiskoksi.

Viimeinen viikko on ollut vauhtia täynnä ja kaiken härdellyksen keskellä meille ihmisolennoille on hädin tuksin jäänyt muistijälkeä kaikesta tapahtuneesta. Paljon ihmisiä on käyny kylässä viimeiseen asti ja myös pari uutta koirakaveria kävi leikkimässä pentujen kanssa:

Ulkoilukuvia lisää täällä.

Ja nyt kahdeksan viikon blogipäivityshuipennus eli pentujen kahdeksannet yhtä kuin viimeiset viikkoiskuvat:

Mandos
Tinwelindon Mandos aka "Jooseppi"
2462g

Kalevi
Tinwelindon Manwe
2578 g

Tilda
Tinwelindon Yavanna aka "Vappu"
2171 g

Varda

Tinwelindon Varda aka "Josefiina"
2071 g

Armas

Tinwelindon Ulmo
2526 g

Ozzy
Tinwelindon Orome aka "Otto"
2274 g

Ozzy raasu oli ihan hirveän väsy kuvauksissa. Kamalaa miten despootit kasvattajatädit roudaavat pienen pennun kesken unien kuvausstudioon ja vaativat hienoa seisontaa kuin aikuiselta koiralta ikään ;P (Kaikki pennut osasivat seistä ihan uskomattoman hienosti! Ja huomatkaa pentujen uudet hienot ihka omat pannat <3)

Ja viimeinen yhteiskuva kultapupeloista <3 Vasemmalta oikealle Varda, Armas, Otto, Tilda, Mandos ja Kalevi.

Haikeaksihan tämä pentujen lähtö kasvattajatätien mielen tekee. Toisaalta olemme taas hirmuisen onnellisia, kun pupsit pääsevät niin ihaniin ja rakastaviin koteihin. Suurkiitos teille kaikille jo nyt <3 Toivottavasti olemme onnistuneet antamaan pennuille ansaitsemansa hyvän alun elämään.

Seitsemäs viikko - rakkaita pieniä riiviöitä

Rakkaat pienet pupeloisemme ovat nyt saavuttaneet riiviövaiheen. Seuraava video auttanee ymmärtämään mitä tällä tarkoitamme:

Pennuista on tullut pysäyttämättömiä. Jos pennut haluavat kylpyhuoneeseen syömään kissojen ruoat, niitä ei ole pysäyttäminen. Jos pennut haluavat ulko-ovesta ulos, pihalle lähteminen vain aikuisten koirien kanssa on mahdotonta. Jos pennut haluavat repiä vessapaperirullan tuusan nuuskaksi, mutta rulla on pöydällä, kissat heittävät sen avuliaasti lattialle pupeloiden raadeltavaksi. Jos viisi pentua haluaa hyökätä kuudennen ruokakupille (kun tämä kuudes vielä syö, muiden imuroitua jo omansa), kädet ei millään riitä pysäyttämään niitä. Jos pennut haluavat valvoa keskellä yötä, ei kenelläkään muullakaan ole mahdollisuutta nukkua. Onneksi meitä on kaksi kaitsemassa tätä ärrierilaumaa, sillä lisäkädet ja mahdollisuus vuorotteluun ovat arkea huomattavasti helpottavia asioita.

Toisaalta paljon myös elämää helpottavaa kehitystä on tapahtunut: pissat ja kakat tulevat aika suurelta osin jo paperille, varsinkin osa pennuista osaa todella hyvin hakeutua paperille pissalle. Pieni Otto-poika on useampaan kertaan pyytänyt ulos (parvekkeelle) tassulla ovea raapimalla. Pennut ovat oppineet leikkimään hienosti leluilla, vetoleikkejä harrastetaan sisarusten kesken ja Eemelin ja ihmisolentojenkin kanssa. Toisaalta yksi lempileikeistä on housunpuntuissa tai hameenhelmassa roikkuminen.  Palleroiset ovat entistä tietoisempia ympäristön tapahtumista ja tulevat usein kotiovesta sisään tullutta tai päiväunilta noussutta kaksijalkaista vastaan riemua hehkuvana laumana. Kaikkiaan ne ovat mitä ihanampia ja mainioimpia pieniä terrierinalkuja, jotka elävät täysillä ja tekevät kaikkien touhujaan vierestä seuraavien päivästä paremman.

Tässä toiseksi viimeiset viikkoiskuvat kultamuruista päivän painon kera:

Jooseppi 2235 g

Kalevi 2302 g

Vappu 1933 g

Varda 1821 g

Armas 1983 g

Ozzy 1983 g

Ja koko lauma saatiin taas kerran istumaan hetkeksi paikoilleen <3
Vasemmalta oikealle Vardam Armas, Jooseppi, Kalevi, Vappu ja Ozzy

Viikko vielä jäljellä kuusinkertaista pentuonneamme.

Voiko siitä olla jo kuusi viikkoa...

...kun nämä pienet ihanuudet syntyivät ja mahtuivat kämmenelle? Nyt tupa on täynnä vilistävää pentua, murinaa, haukuntaa ja painia. Ruoka-aikaan kuuden kopla odottaa kupeilla jo innokkaana, ja on aika sama, mitä kuppiin tulee, se syödään innolla. Tytöt ovat vähän nirsompia ja selvästi huolissaan linjoistaan, pojat taas söisivät toistensakin ruoat, varsinkin Armas ja Jooseppi.
Tällä viikolla on maisteltu kaikkea hyvää: lohta, sisäelimiä, broilerin sydämiä (NAM!!), keittojuureksia kypsennettynä, uusia nappuloita, omenaa, salaattia ja vesimelonia. Kaikki on ollut kaikkien mielestä ainakin maistamisen arvoista. :)

Ulkoilu on alkanut toden teolla ja aurinko on hellinyt sekä meitä että pentuja. Päivällä on tahtonut tulla nopeasti kuuma, mutta iltapäivisin pihalla on viivytty pitempääkin riehumassa. Avustavat ulkoiluttajat ovat tämän lössin kanssa korvaamattomia, kiitos kaikille ihanille apureille. Ja ihan erityiskiitokset kenneltytöllemme Ellille ja kennelpojallemme Samulle! <3
Ulkona ollaan tutustuttu isoihin ja pieniin koirakavereihin amstaffista parsoniin, eikä ketään ole pelottanut sitten yhtään. Josefiina taisi saada tosi ison pusunkin amstaffikaverilta.

Jännittävintä tällä viikolla on tainnut olla porrasharjoitukset. Kaksi pentua kerrallaan olemme menneet porraskäytävän kaikuihin harjoittelemaan portaalta alas hyppäämistä paksun viltin päälle ihmisemojen syliin. Edellinen pentue rakasti hommaa ja tuntui loikkivan portaalta alas ihan hyppäämisen ja uskaltamisen ilosta. Ihan tähän ei ole vielä päästy, mutta ehkä ensi viikolla. :) Kaikki ovat joka tapauksessa rohkaistuneet rappukäytävässä vaelteluun, minkä myötä ovesta ulos lähteminen ilman pentuja on muuttunut mahdottoman vaikeaksi, kun parhaimmillaan kuusi pentua yrittää änkeä samasta ovenraosta ulos.

Karstaaminen ja kynsien leikkaaminen ovat selkeästi haastavampia toimenpiteitä tämän pentueen kanssa, etenkin Josefiina kuulostaa karstatessa siltä kuin karhu söisi. Tästä lähtien ainakin harjaaminen otetaankin meillä aivan erityisharjoitteluun. Muuten käsittely sujuu hyvin, ja tyypit nököttävät trimmauspöydällä kiltisti.

Tässä silmäterämme jälleen kerran ystävämme Patun kera:

Jooseppi 1947 g

Kalevi 1834 g

Vappu 1549g

Varda aka Josefiina 1446g

Armas 1962 g

Otto 1566 g

Koko pesue - Vappu, Armas, Varda, Otto, Kalevi ja Jooseppi:

Ja lopuksi taas muutama kuva pentujen ulkoilureissuilta <3