sunnuntai 19. helmikuuta 2012

5-1=4

Pennut ovat nyt noin kaksi vuorokautta vanhoja. Kaikki ipanat ovat lähteneet kerämään painoa ihan mallikkaasti, eli hyvissä voimissa tällä ollaan. Ronja on vielä aika väsynyt, koska ei ole oikein malttanut nukkua, kun on pitänyt pennuista niin kovin huolta. Ei sen puoleen että me ihmisolennotkaan oltaisiin kauheasti maltettu silmiämme ummistaa ;)





Synnytys alkoi torstaina aika yhtäkkisesti. Ronja oli ollut koko aamun ihan rauhallinen ja me aloimme paistaa vohveleita aamupalaksi, että aika kuluisi mukavammin. Ronja oli "pentuhuoneessa" ja me puuhastelimme keittiössä. Äkkiä Annalle tuli mutu, että pitää käydä katsomassa mitä Ronja tekee, ja kas, sikiövedet olivat juuri vuotaneet pitkin sänkyä. Siitä emon siirto pentulaatikon puolelle ja synnytystä valvomaan. Ensimmäinen ipana, sievä pieni tyttö, syntyi yhdeltä. Seuraavan puolentoista tunnin aikana putkahti pentulaatikkoon tytön seuraksi kolme veljeä. Kaksi ensimmäistä poikaa olivat oikein isokokoisia, painoivat reippaasti yli 200 grammaa kumpainenkin. Rötkäleiden perään sutjakasti maailmaan pulahtanut kolmas poikapentu oli isoveljiään melkein sata grammaa pienempi, painoa alle 150 grammaa. Reippaasti pikku rääpäle lähti nisää etsimään ja pienellä koollaan sekä pontevalla otteellaan sulatti kyllä samoin tein kaikkien sivusta seuranneiden sydämet.


Ensimmäinen uunista ulos!

Ronja neljän lapsosensa kanssa

Tilanne rauhoittui ja Ronja keskittyi lapsiensa hoivaamiseen. Tutkimme pentuja vähän lisää, ja ensimmäisenä huomattiin, että viimeisimpänä syntyneen poikapennun päälaella on pieni punainen läntti. Laikun kohdalla ei kasvanut lainkaan karvaa, eikä siinä juuri ihoakaan ollut, pienenpienet verisuonet vain kuulsivat ohuen pintakalvon alta. Kallo kuitenkin onneksi tuntui normaalilta. Mikä lienee pienenpieni sulkeutumishäriö se on. Läntti päälaella pentu kohdusta ulos putkahti, niin ei se mitään ulkopuolelta tullut vauro voinut olla.


Pieni reikä siinä ihossa on...

...mutta ei se näytä juuri menoa haittaavan.

Lisäksi huomasimme että tyttöpennulla on pieni mutka hännässä, ihan viimeisimpien nikamien kohdalla.

Melkein joka suunnasta häntä näyttää olevan täydellinen...

...mutta oikean kuvakulman löytyessä
hännässä näkyy selvästi pieni mutka :(

Neljät sydänäänethän olimme masusta kuulleet ja Ronjan olemuskin aluksi vaikutti siltä, että siinä ne pennut taisivat olla. Mutta Ronja alkoikin taas silloin tällöin ponnistella ja heräsi epäily, että jos sieltä olisi sittenkin vielä joku tulematta. Pitkään tunnusteltiin ja moneen kertaan stetoskoopilla kuunneltiin, kunnes lopulta käsiin tuntui juuri pennun kokoinen pötkäle vatsapeitteiden läpi ja kovan etsimisen jälkeen kuului pienet sydänäänetkin. Ronja ponnisteli vielä hetken, mutta mitään ei tuntunut tapahtuvan ja emo näytti väsähtäneeltä. Lääkärireissuhan siitä tuli. Ronja kuvatiin ja selvisi, että pentu on tulossa synnytyskanavaan niska edellä.

Valmistauduimme jo siihen että Ronja joutuu sektioon, mutta pentu saatiinkin lopulta ulos ilman leikkausta. Suruksemme pentu ei kuitenkaan selvinnyt. Se oli kyllä saatu ulos hengissä, mutta pennulla oli niin vakavia kallon epämuodostumia, että se oli pitänyt lopettaa heti. Ronja pääsi kotiin väsyneenä, mutta ehjin nahoin, onneksi! Pentujen luokse Ronja palasi hyvin huolestuneen oloisena, mutta rauhoittui hyvin nopeasti pentujen möngittyä syömään. Tähän asti kun oltiin päästy oli kellokin jo lähemmäs ilta kahdeksaa. 

Rankan päivän ja illan jälkeen oli kuitenkin helpotus, että Ronja on kunnossa ja että pentulaatikossa myllää neljä pirtsakkaa ja pontevaa pentua. Ronja on hoitanut pentuja alusta asti todella tarkasti ja tunnollisesti, tuntuu ettei meidän juuri muuta tarvitse tehdä kuin katsella ja ihailla <3

Ensimmäinen pentu, sininen tyttö, 191 g

Toinen pentu, sininen poika, 232 g

Kolmas pentu, sininen poika, 263 g

Neljäs pentu, sininen poika, 140g

 Tällaisia meille siis tuli, aika ihania <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti