Tiuhtin (vauhti)pentujen neljäs viikko

Pentujen neljäs viikko on sujunut hurjaa vauhtia. Niin hurjaa, että kasvattajatäti ei kaikilta kiireiltään ehtinyt kirjoittaa blogia koko viikolla.
Viikkoiskuvat yritettiin ottaa työpuhelimen avustuksella, mutta ne meni vähän pieleen, kun puhelin oli pentuja hitaampi.
Niinpä tämän viikon blogi tulee hävyttömästi monta päivää myöhässä ja kompromissikuvilla, kun jokaisesta pennusta oli keskimäärin vain noin yksi noin suunnilleen onnistunut kuva. Paitsi Piistä, joka istuskeli vain rauhaksiin Mainion kaverina ja oli oikein kuvauksellinen. 💗

Suloisin pieni Nyy

Uusi, isompi pesä, hurraa!

Fiin sylipäikkärit

Pii isosiskon sylissä

Tiuhtilassa on tapahtunut taas hurjasti: pentujen aika kuluu lähes täysin pesän ulkopuolella, kiinteää ruokaa syödään hyvällä halulla neljä kertaa päivässä ja leikit ovat levinneet koko alakertaan.
Loppuviikosta pentuja alkoi yhtäkkiä ilmestyä olohuoneeseen leikkimään, eikä pitkä käytävä pesän ja olohuoneen välillä enää pelota. Koitin avata pentujen leikkiputken varovasti olohuoneeseen yksi päivä ja ajattelin, että siihen voi hiljalleen alkaa tutustua ennen kuin se siirtyy ulkoleikkeihin. Mitä vielä! Ei mennyt kuin pari sekuntia, kun Myy ja Fii talsivat jo putkea edestakaisin. 😄 Näitä pentuja ei mikään tunnu hetkauttavan, ihan sama mitä tapahtuu.

Yöt nukutaan edelleen turvallisuuden vuoksi pentupesässä, eli kamalien kalterien takana vankilassa. Tämä aiheuttaa ajoittain hurjaa protestointia, piipitystä, karjuntaa ja anovia häkkieläinten katseita. 😂

Tää oma kuppi on pieni.

Pii tahtoo ulos! Mikä on tämä seinä tässä?!

Söisin jo tätä emon ruokaa.

Myös imettäminen on muuttunut. Enää ei pötkötellä pentuläjässä ja tuhista seesteisesti. Nyt seistään tai istutaan seisovan Tiuhtin masun alla ja kiskotaan tissejä raivona. Eilen Tiuhti murahti maidosta haaveilevalle pennulle ensimmäisen kerran.
Toisaalta on ollut ihanaa huomata, että pennut ja Tiuhti pötköttelevät ja nukkuvat olohuoneessa kylki kyljessä tai pentu kaivautuu Tiuhtin syliin ilman, että maito on mielessä. Tiuhtin ja pentujen suhde muuttuu nopeasti - voi kun Tiuhti hoksaisi, että pikkutyyppien kanssa voi myös leikkiä! 

EI OO

Jättipennut ja yhä harvinaistuva pötköttelevä Tiuhti

Miten tässä oikein nyt kuuluisi olla? Jos edes pään lasken tähän?

Fii tapasi tulevan veljen. Cosmos antoi heti pusun. 💕

Nuuskuttelupesä toimittaa nykyään useimmin unipesän virkaa.

Keskiviikkona käytiin ensimmäisen kerran ulkona. Kaikki oli reippaita alusta asti, eikä ketään jännittänyt ihan uusi juttu ja paikka. Nyy ja Fii koittivat aluksi laiduntaa ruohoa, mutta lopettivat nopeasti, kun juteltiin siitä, että koiria tässä kuitenkin ollaan, vaikka lanpailta sitten isoina näytetäänkin. Yksin pentuen kanssa ei ulkona pärjää, niin rohkeasti pennut lähtevät seikkailemaan omille teilleen. Nyt odotellaankin kuumeisesti sitä, että saadaan piha aidattua ja turvalliseksi pennuille.
Sunnuntain kova tuuli oli aluksi vähän jännä, mutta minuutissa kaikki leikkivät korvat lepattaen. Pisut tulevat hienosti ulos aina, kun kasvattajatäti vain ehtii paikalle ajoissa.

Mitä tuoksuja tuuli pieneen nenään tuo?

Eka pisu ulos ikinä. Hurraa!

Hännät huiskuvat riemukkaasti sisällä ja ulkona.

Taapertaminen ja muksahtelu ovat vaihtuneet juoksemiseen, väijymiseen ja yllättävänkin ketteriin loikkiin.
Leluja ravistellaan hurjasti ilman kaatumista ja pari kertaa olen erottanut hurjat ärrierit, kun paini on äitynyt turhankin rajuksi. Hännät heiluvat taukoamatta ja pentujen elämä on huolettoman ihanaa.
Tässä parhaat otokset muuten ihan epäonnistuneista viikkoiskuvista keskiviikolta. Painot ovat sunnuntailta.
Kovin tuo kirahvi Mainio alkaa käydä pieneksi.


Myy, 💖

Nyy, 🧡

Pii, 💚

Fii, 💙

Ja lopuksi koko ihana porukka

Tiuhtin pentujen kolmas viikko

Tiuhtilassa on ollut viikko täynnä tärkeitä virstanpylväitä ja suuria muutoksia. Pennut ovat muuttuneet yhä määrätietoisemmiksi kävelijöiksi, jotka ilmaisevat hyvin monipuolisesti mielipiteitään murisemalla, haukkumalla ja haukkaamalla toista hännästä. Kaveria pyydetään leikkiin ottamalla suuhun koko korva tai kuono tai läiskäisemällä tassulla - mikä edelleen aiheuttaa lähes poikkeuksetta pennun muksahtamisen kumoon. Tasapainon voi keikauttaa helposti myös se, jos haukottelee istuessa. Ymmärtäähän sen, kun yrittää kahta noin vaativaa asiaa yhtä aikaa!

Seinä hävisi! Mikä homma?

Pian pesän ulkopuoli olikin jo ihan tavallinen retkikohde.

Viikon aikana ollaan ensin alettu kurkkia varovasti pentupesästä ulos ja sitten valloitettu koko pentuhuone. Oli liikuttavaa, kun pennut ensimmäisen kerran kurkkivat pesän suuaukolta ulos. Jännitti ihan hirveästi! Kun ulos oli sitten yhdessä ja sylin turvasta uskallettu, alkoi toistuva vaatiminen ulospääsyyn. Samaan aikaan alkoi myös sinnikäs kiipeily pesän seiniä ylös ja yhä useammin laidan yli pilkotti kuono tassujen sutiessa hurjana laitaa vasten. Usein muksahdettiin taas. 😄 Loppuviikosta kävi selväksi, että oma turvallinen pesä ei enää riitä, vaan on muutettava suurempaan asuntoon, ja tiistaina uusi pesä sitten kasattiin.

Kun pesää oli riemukkaana joukkona tutkittu noin kaksi minuuttia, alkoivat epätoivoiset kuonot ja tassut änkeä aidan läpi. Tässä on jotkut kalterit, nämä estää, pakko päästä läpi! Se siitä uuden pesän ilosta, mietti kasvattajatäti ja nauroi vedet silmissä.

Uusi, isompi pesä 💕

Kauheat kalterit, heti ulos! 😆

Yhä suurempi osa päivistä vietetään ulkona pentupesästä ja leikkien. Vaikka leluista ei vielä mitään ymmärretäkään, ne eksyvät monesti suuhun natustettaviksi. Liekö syynä osittain myös se, että kulmahampaat alkavat tuntua jo terävinä ikenien läpi ja alkavat kutittaa.

Pienet suloiset Tiuhti ja Fii 💙

Liha loppui, löytyykö täältä lisää?

Nyy ottaa jälkkäriksi palan sormesta.

Toinen, vielä isompi muutos pentujen elämässä on se, kun maanantaina maisteltiin ensimmäisen kerran lihaa. Taas nauratti kasvattajatätiä, kun pienten maistelunokareiden lisäksi meinasi lähteä sormet. Niin hyvää se oli! Ensimmäinen maistelukerta loppui siihen, että kaikki neljä vaipuivat hetkeksi autuaaseen tilaan lihanmakuisia sormia imeskellen. Tämän jälkeen etenkin Fii sai hurjan hepulin ja loikki ympäri pesää unisia sisaruksia härnäten. Kiinteän ruuan määrä lisääntyy asteittain ja nyt lihaa maistellaan jo useamman kerran päivässä. Pian siirrytään muihinkin makuihin ja liotettuun kuivaruokaan. Tiuhtin maitobaari ei selvästikään enää riitä ja meno nisillä on hurjaa. Maitoa kiskotaan välillä rivissä seisten, eikä Tiuhti ole tilanteesta ymmärrettävästi kovin innoissaan. Hienosti pikkuemo kuitenkin kömpii poikasiaan hoitamaan. Kovasti jännittää, alkaako Tiuhti leikkiä pentujen kanssa pian, kun leikkipyynnöt ja korvatupsuista kiskominen lisääntyvät. 💗

Isot vonkaleet 

Pennut ovat tietysti kasvaneet viikossa hurjasti, kaikki painavat jo reilusti yli kilon. Pikkuista mönkiäistä ei enää pysty helposti kaappaamaan kädellä pesästä, vaan siihen tarvitsee kaksi kättä. Myös turkki on selvästi kasvanut pituutta ja alkanut kihartua. Myy ja Pii ovat edelleen aivan mustia, kun taas Nyyn ja Fiin karva alkaa vaaleta juuresta.
Tässä kuvat ja kolmiviikkoispainot.

Myy, 1084g 💖

Nyy, 1101g 🧡

Pii, 1193g 💚

Pakollinen kuvauspisu 😁

Fii, 1087g 💙

Fiitä nukutti taas 💖

Lopuksi vielä lauma ihania pikkuotuksia ja Kirahvi Mainio, joka alkaa hävitä jo taka-alalle.

Tiuhtin pentujen toinen viikko

Täällä Tiuhtilassa ihanuus ja pienet ihmeet jatkuvat. 
Tällä viikolla pennut ovat nähneet ensimmäiset pilkahdukset valoa, harjoitelleet ahkerasti kävelyä ja vihdoin tänään ottaneet vastaan ensimmäiset viralliset vieraansa. 💖 Lisäksi samana päivänä saatiin juhlia kaksiviikkoisia pentuja ja kolme vuotta täyttävää Tiuhtia, siinä ei kuulkaa herkkuja säästelty!
Tiuhtin kanssa ollaan ulkoiltu lisääntyvissä määrin, kun kotiin ei ole enää niin kiire. Ollaan päästy pelailemaan ja leikkimään ulkona ja moikkailemaan päiväkodin pieniä ystäviä, molemmat Tiuhtille tärkeitä asioita.

Kaksiviikkoiset pötköt

Parasta on oma pallo!

Mahdottoman söpö synttärisankari 😍

Pentupesän tuhina, touhu ja protestoinnin murinat ovat lisääntyneet hurjasti. Tänään näin jo ensimmäisen etäisesti leikiltä näyttäneenkohtaamisen, kun kaverilla murrattiin hurjasti ja koitettiin ojentaa häiritsevää sisarusta tassulla. Kumoonhan yrittänyt meni, mutta yritys oli erinomainen ja äänitehosteet kerrassaan vakuuttavat. 😁 Pikkuotukset ovat myös jatkaneet kasvuaan hienosti, eikä Tiuhtikaan enää huolestu punnitsemisesta enää niin paljon. Pii on lähes nelinkertaistanut painonsa, isänsä poika.
Tänään pennut viettivät vieraiden kanssa ensimmäistä kertaa aikaa pidempiä aikoja sylissä ja pesän ulkopuolella pehmeällä matolla. Pentujen tunnistamisen helpottamiseksi kokeiltiin ensimmäistä kertaa pentupantoja ja pääsivätpä pennut ruokailemaankin ensimmäistä kertaa pesän ulkopuolella. Seuraavista kuvista kiitos Terhi! 💕

Käytiin ulkona syömässä

Nyytä ei vierailijat huolestuta

Taas päästiin ottamaan viikkoiskuvat, tällä kertaa kuvattavat talsivat menemään ihan eri tahtiin kuin viime viikolla. Kuten seuraavista kuvista näette, ovat kaikki muut saaneet silmänsä auki paitsi pikkuinen Fii. Tyttöjen silmät alkoivat aueta jo sunnuntaina, Piin maanantaina. 
Mönkivät myyrät alkavat muuttua päättäväisiksi koiralapsiksi ja kehitys on jo vuorokaudessa huimaa. Myös pentujen värierot alkavat olla selkeämmät, esimerkiksi Myy on selvästi tummempi kuin Nyy. Kuten huomaatte, ystävämme Kirahvi Mainio on kutistunut viikossa huomattavasti.
Viikkoiskuvissa on taas maanantain painot.

Myy, 859g 💖

Seisoskelen vaan tässä

Nyy, 873g 🧡

Pii, 917g 💚

Mä tästä meen, heippa!

Fii, 840g 💙

Pieni pötkylä. Fiitä nukutti. 💙

Viimeiseksi kuva koko poppoosta. Ensin nukutti ihan hirveästi, kunnes yksi herätti koko porukan ja sitten se olikin menoa. 😄

Ei jaksa

Nyt mennään tyypit, eikö tässä ole jo tarpeeksi kökitty!