torstai 2. toukokuuta 2013

8-2=6

Ronjan masussa myllersi siis kaikkiaan peräti kahdeksan pentua. Kahdesta näistä, yhdestä pojasta ja yhdestä tytöstä, jouduimme kuitenkin luopumaan ennen kuin niiden taival tässä maailmassa pääsi kunnolla alkuun. Tässä tapauskertomus eilisen tapahtumista.

Ronjan lämmöt laski lähelle 36 astetta eilen ja nousivat siitä aamun ja päivän mittaan pikkuhiljaa. Alkavaa synnytystä odotettiin suurella jännityksellä, eikä päivän aikana pystynyt juuri muuhun kuin vahtaamaan Ronjasta alkavan synnytyksen merkkejä. Seitsemän aikaan illalla alkoi lopulta tapahtua – Ronja muuttui levottoman oloiseksi, vaihteli asentoa ja läähätti. Yks kaks yllättäen Ronja alkoikin jo ponnistaa, ja alle kymmenessä minuutissa oli ensimmäinen pentu syntynyt! Kaksi sisarusta seurasivat nopeasti perässä, minkä jälkeen Ronja piti pienen hoivaamistauon.


Puolen tunnin levon jälkeen neljäs pentu pullahti maailmaan. Ilo vaihtui nopeasti suruksi, kun näimme, että pienellä pojalla oli paha vatsa-aukile. Pikkuinen pääsi pois tästä maailmasta.

Loput neljä pentua syntyivät yhtä helposti kuin sisaruksensakin. Ronja piti pari taukoa, mutta niistä huolimatta koko toimitus oli ohi vajaassa kahdessa tunnissa.

Huolta aiheutti kuitenkin toiseksi viimeisenä syntynyt tyttö. Se haukkoi oudosti henkeä suu ammollaan, vaikka nenä ja suu oli hyvin puhdistettu kaikesta limasta. Pienen puntaroimisen jälkeen pieni kannettiin paidan sisällä ja kaurapussiin käärittynä naapuriin yliopistolliselle eläinsairaalalle. Pentu sai heti happimaskilla happea, se muuttui tomerammaksi ja imi tarmokkaasti hoitajan sormea. Pentu vaikutti voivan paremmin, joten saimme sen takaisin kotiin. Tyttö meni kuitenkin nopeasti entistä huonompaan kuntoon, eikä enää edes yrittänyt imeä. Emme halunneet pikkuisen kärsivän, joten se liittyi enkeliveljensä seuraan kaksi tuntia syntymänsä jälkeen. Ratkaisu paljastui oikeaksi tänään, kun teimme pennulle ruumiinavauksen. Sillä oli todella paha palleatyrä, eikä se olisi mitenkään voinut selvitä tässä maailmassa.

Painoimme menetettyjen pentujen puolesta tuntemamme surun syvälle sydämeen parhaamme mukaan ja keskityimme lopun myöhäisillan ihastelemaan Ronjan hienoa pesuetta ja hoitamaan mahtavaa emokoiraa. Pennut ovat todella reippaita, syövät hyvin ja osa sakista on jo varsin rohkeita seikkailemaan ympäri pentulaatikkoa <3 Tässä pienet kultamurumme koodinimineen, tuntomerkkeineen ja syntymäpainoineen:

1. pentu "Jooseppi" 217g
blue&tan uros, kaksiosainen valkoinen kuvio rinnassa



2. pentu "Kalevi" 173g
liver&tan uros, iso valkea kuvio rinnassa, hännänpää valkea, muutamia valkeita karvoja päälaella



3. pentu "Vappu" 160g
blue narttu, valkoinen kuvio rinnassa, hännänpää valkea, muutamia valkeita karvoja päälaella, valkoiset tassunkärjet



5. pentu "Josefiina" 143g
blue&tan narttu, iso valkoinen kuvio rinnassa, muutamia valkeita karvoja päälaella, valkoiset etutassujen kärjet, yksi valkea varvas vasemmassa takatassussa



6. pentu "Armas" 189g
blue&tan uros, pieni valkoinen kuvio rinnassa



8. pentu "Otto Lohikäärmepoika" 158g
blue uros, rinnassa lohikäärmeen muotoinen valkea merkki, oikean etutassun kärki valkea, vasemmassa etutassussa valkea varvas



Pentulaatikossa kaikki hyvin <3




1 kommentti:

  1. Osanotto kahden pennun menetyksestä , mutta kyllä on suloisia ja elinvoimaisen näköisiä loput pennut , ihana seurata pentulaatikon tapahtumia.
    Onnea ja voimia huolenpitoon .
    Hyvää kevättä . Toivottaa Airi.

    VastaaPoista