Perjantaina tuli (meidän näkökulmasta vihdoin) aika Papun siirtyä kotoaan Helsingistä Sinin luokse Lahteen odottamaan lähestyvää synnytystä. Papu tuntui tulevan oikein iloisin mielin ja asettuvan heti taloksi. Papun jo varsin pitkäksi venähtänyt turkki kerittiin lyhyeen synnytys ja pentujen hoito -malliiin ja samalla masu tuli vihdoin paremmin esille. Mahan koon ja stetoskooppien kanssa suoritetun salapoliisityön perusteella odotamme nyt todennäköisimmin 2-3 pentua, eli mitään iso pentuetta ei valitettavasti ole tulossa. Valitettavasti lähinnä siltä kannalta, että kysyntää pennuille on ollut valtavasti, ja nyt vaikuttaa todennäköiseltä, että vieläkin useampi innokas odottaja joutuu pettymään pentuekoon jäädessä pieneksi.
Joka tapauksessa on ollut nyt ihanaa päästä tunnustelemaan ja katselemaan pentujen potkujen ja muun elämöinnin aiheuttavaa muljuntaa Papun masun pinnalla. Papu tuntuu myös nauttivan kovasti saamastaan huomiosta ja on viihtynyt sylissä paijattavana hyvin pitkiä aikoja lähes tulkoon liikahtamatta, mitä nyt toinen takajalka välillä nykii refleksinomaisen näköisesti kun pentujen myllerrys on erityisen voimakasta. Lämpöjä on varmuuden vuoksi lähdetty jo seuraamaan, vaikkakin on varsin todennäköistä että saamme rauhassa odotella synnytystä aina laskettuun aikaan asti. Kuitenkin, noin yksi viikko enää jäljellä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti