Kahdeksan viikkoiset kiljukaulat

Tämän viikon merkittävin muutos näin ihmisolentojen kannalta on, että pennut ovat alkaneet todella käyttää ääntään. Kun kakaralauma innostuu, on meteli niin kova, ettei samassa huoneessa pysty keskustelemaan kenenkään kanssa huutamatta, saati puhua puhelimessa. Pennut menevät tyypillisesti jonkin esineen tai asian kahdelle puolelle ja huutavat toisilleen sen yli niin kovaa kuin keuhkoista lähtee. Tämä esine tai asia voi olla muun muassa tuolinjalkojen välinen pinna, koiranpedin reuna, pöydän alta esiin raahattu muovilaatikko tai jokin ruumiinosa, kuten pöydän ääressä istuvan kaksijalkaisen jalkaterä. Muuten ei mitään erityisiä uusia juttuja ole keksitty, vauhtia on vaan taas muutama aste lisää, siivousapua tarjotaan entistäkin tarmokkaammin ja pentujen joukossa kävelemisestä on tullut hyvin haastavaa, kun nyt ne mokomat juoksevat myös edelle, jolloin kaksijalkaiselle käy helposti isompi tai pienempi kompastus.

Kuten edellisessä postauksessa kävi ilmi, pennuille viikon suurin tapahtuma oli kuitenkin varmasti kaksipäiväinen Helsingin reissu. Vaikkeivät ne kyllä tuntuneet moisesta juuri hätkähtävän, autossa nukuttiin kaikki matkat ja määränpäässä oltiin ensi hetkistä kuin kotonaan. Mukavan reippaita napsukoita nämä siis tuntuvat kaikin puolin olevan.

Retkeily jatkui vielä alkuviikosta kun pennut pääsivät eläinlääkäriin pentutarkastusta varten. Pennut ottivat vastaanotonkin heti omakseen, tapasivat uusia ihmisiä, suomenpystykorvan, sekä pentueellisen 1,5vk nuorempia cavalier kingcharlesinspanieleita. Ärrierit olivat onneksi tässä kohtaa jo aika väsyneitä, joten meno pysyi hiukka pienempien kavereiden kanssa rauhallisena. Tässä muutama kännykameraotos pentueiden kohtaamisesta:

Ja sitten vielä tuttuun tapaan tämänpäiväiset viikkoiskuvat. Tällä kertaa kuvaussessio piti toteuttaa ihan yhden käsiparin voimin, mutta pupeloiset taitavat olla prosessiin jo niin tottuneita, että näppärästi se sujui näinkin. Yllättävän onnistuneet seisotuskuvat ovat nekin jälleen nähtävissä pentujen facebook-kuvakansiossa. Ryhmäkuvaa ei kuitenkaan käytännössä ole mahdollista yksinään järkätä, joten se jäi tältä viikolta väliin. Tässä joka tapauksessa meidän kahdeksanviikkoiset kakaraisemme, olkaa hyvät:

Ahti 2410g

Antero 2840g

Ukko 1950 g

Ilmarinen 2380g

Aino 1890g

Tuuri 2060g

Meinaa jo pieni haikeus varkain hiipiä mieleen, kun viikon kuluttua pitäisi ensimmäinen päästää jo maailmalle. Mutta on tässä onneksi vielä päiviä jäljellä!