Tiuhtin pentujen kolmas viikko

Tiuhtilassa on ollut viikko täynnä tärkeitä virstanpylväitä ja suuria muutoksia. Pennut ovat muuttuneet yhä määrätietoisemmiksi kävelijöiksi, jotka ilmaisevat hyvin monipuolisesti mielipiteitään murisemalla, haukkumalla ja haukkaamalla toista hännästä. Kaveria pyydetään leikkiin ottamalla suuhun koko korva tai kuono tai läiskäisemällä tassulla - mikä edelleen aiheuttaa lähes poikkeuksetta pennun muksahtamisen kumoon. Tasapainon voi keikauttaa helposti myös se, jos haukottelee istuessa. Ymmärtäähän sen, kun yrittää kahta noin vaativaa asiaa yhtä aikaa!

Seinä hävisi! Mikä homma?

Pian pesän ulkopuoli olikin jo ihan tavallinen retkikohde.

Viikon aikana ollaan ensin alettu kurkkia varovasti pentupesästä ulos ja sitten valloitettu koko pentuhuone. Oli liikuttavaa, kun pennut ensimmäisen kerran kurkkivat pesän suuaukolta ulos. Jännitti ihan hirveästi! Kun ulos oli sitten yhdessä ja sylin turvasta uskallettu, alkoi toistuva vaatiminen ulospääsyyn. Samaan aikaan alkoi myös sinnikäs kiipeily pesän seiniä ylös ja yhä useammin laidan yli pilkotti kuono tassujen sutiessa hurjana laitaa vasten. Usein muksahdettiin taas. 😄 Loppuviikosta kävi selväksi, että oma turvallinen pesä ei enää riitä, vaan on muutettava suurempaan asuntoon, ja tiistaina uusi pesä sitten kasattiin.

Kun pesää oli riemukkaana joukkona tutkittu noin kaksi minuuttia, alkoivat epätoivoiset kuonot ja tassut änkeä aidan läpi. Tässä on jotkut kalterit, nämä estää, pakko päästä läpi! Se siitä uuden pesän ilosta, mietti kasvattajatäti ja nauroi vedet silmissä.

Uusi, isompi pesä 💕

Kauheat kalterit, heti ulos! 😆

Yhä suurempi osa päivistä vietetään ulkona pentupesästä ja leikkien. Vaikka leluista ei vielä mitään ymmärretäkään, ne eksyvät monesti suuhun natustettaviksi. Liekö syynä osittain myös se, että kulmahampaat alkavat tuntua jo terävinä ikenien läpi ja alkavat kutittaa.

Pienet suloiset Tiuhti ja Fii 💙

Liha loppui, löytyykö täältä lisää?

Nyy ottaa jälkkäriksi palan sormesta.

Toinen, vielä isompi muutos pentujen elämässä on se, kun maanantaina maisteltiin ensimmäisen kerran lihaa. Taas nauratti kasvattajatätiä, kun pienten maistelunokareiden lisäksi meinasi lähteä sormet. Niin hyvää se oli! Ensimmäinen maistelukerta loppui siihen, että kaikki neljä vaipuivat hetkeksi autuaaseen tilaan lihanmakuisia sormia imeskellen. Tämän jälkeen etenkin Fii sai hurjan hepulin ja loikki ympäri pesää unisia sisaruksia härnäten. Kiinteän ruuan määrä lisääntyy asteittain ja nyt lihaa maistellaan jo useamman kerran päivässä. Pian siirrytään muihinkin makuihin ja liotettuun kuivaruokaan. Tiuhtin maitobaari ei selvästikään enää riitä ja meno nisillä on hurjaa. Maitoa kiskotaan välillä rivissä seisten, eikä Tiuhti ole tilanteesta ymmärrettävästi kovin innoissaan. Hienosti pikkuemo kuitenkin kömpii poikasiaan hoitamaan. Kovasti jännittää, alkaako Tiuhti leikkiä pentujen kanssa pian, kun leikkipyynnöt ja korvatupsuista kiskominen lisääntyvät. 💗

Isot vonkaleet 

Pennut ovat tietysti kasvaneet viikossa hurjasti, kaikki painavat jo reilusti yli kilon. Pikkuista mönkiäistä ei enää pysty helposti kaappaamaan kädellä pesästä, vaan siihen tarvitsee kaksi kättä. Myös turkki on selvästi kasvanut pituutta ja alkanut kihartua. Myy ja Pii ovat edelleen aivan mustia, kun taas Nyyn ja Fiin karva alkaa vaaleta juuresta.
Tässä kuvat ja kolmiviikkoispainot.

Myy, 1084g 💖

Nyy, 1101g 🧡

Pii, 1193g 💚

Pakollinen kuvauspisu 😁

Fii, 1087g 💙

Fiitä nukutti taas 💖

Lopuksi vielä lauma ihania pikkuotuksia ja Kirahvi Mainio, joka alkaa hävitä jo taka-alalle.