Naperot neljä viikkoa

Pahoittelut päivityksen viivästymisestä blogia seuraaville, viikko on ollut kiireinen eikä aikaa päivityksen teolle ole muka tahtonut löytyä. Kuvat on (ja painot) on otettu eilen, eli naperoiden ollessa neljän viikon ja yhden päivän ikäisiä. Kehitys viimeisen viikon aikana on ollut hurjaa, natiaset ovat mm. laajentaneet reviiriään olohuoneeseen, missä ne jo painelevat menemään kuin vanhat tekijät. Huoneen tutkailun lisäksi olleellisiin aktivitteetteihin on alkanut kuulua veljen rökittämiset kovaan ääneen ja leikin haastaminen myös meidän muiden aikuisten koirien kanssa. Varda, James ja Pikku-Myy ovat kukin vuorollaan päässet tutustumaan pentuihin tarkan valvonnan alla, sillä aikuiset (ja teini) intoutuvat äkkiä leikkimään kakaroiden kanssa, eikä pikku rosvolapsilla meinaa ihan vielä motoriikka pelittää tarpeeksi moisessa menossa mukaan olemiseen. Lähinnä tyydytään vielä siis siihen, että pennut saavat käydä aidan raosta haastamassa isompiaan, mikä tuntuu olevan niiden mielestä hurjan hauskaa.

Pennuille päätettiin tällä viikolla vihdoin myös viralliset nimet, tällä kertaa teema tuli skandinaavisista mytologioista. Tämän pitemmittä puheitta siis saanemme esitellä kennel Tinwelindon kuudennen pentueen kolme komeaa poikaa:

Kasper 1500g

Tinwelindon Thor

Jesper

Tinwelindon Heimdall

Joonatan 

Tinwelindon Baldur

Tässä koko pörrölasten kolmikko:

Kolmiviikkoiset koiralapset

Aistit auki ja valmiina tutustumaan maailmaan - rosvolapset ovat kasvaneet ja kehittyneet hurjasti viimeisen viikon, tai suorastaan, viimeisten muutamien päivien aikana. Silmät avautuivat pojilla loppujen lopuksi yllättävän hitaasti, ja tihrustelua jatkui vielä useamman päivän kaksivikkoispäivän jälkeen. Mutta kun silmät viikonloppuna olivat vihdoin kaikilla kolmella kokonaan auki muuttuivat istuminen ja kävelyharjoitukset haparoista ja huojuvista hyvin päämäärätietoisiksi. Pennut on nyt siirretty pentulaatikon korkeiden seinien sisältä pentuaitaukseen, jossa on oma pehmustettu ja lämmin alue nukkumiselle, sekä sanomalehdet tarpeiden tekoa varten. Ja niin vain, vaikka tyypeillä ei tahdo edes asapaino vielä riittää seisaaltaa tarpeiden tekoon, on käytännössä kaikki kakat ja huomattava osa pissoista tullut jo papereille. Pennut ovat alkaneet jo nujuamaan keskenään, ja jos kaveria ei ole heti ulottuvilla mutta vauhti on päällä, kelpaa retuutettavaksi myös sanomalehden kulma tai suuhun sopiva viltin poimu.

Pennuille on eilisillasta tarjottu jauhelihaa ensimmäisinä kiinteän ruuan maistiaisina. Ai että, kyllä se onkin poikien mielestä herkkua! Eli suostuttelua ei ole juuri tarvittu, vaan heti kun pieni nenä löytää jauhelihan nokareen on se imaistu pikku kitusiin vauhdilla ja imeskelty ruokaa tarjotut sormet samalla huolella puhtaaksi.

Vaaka saatiin taas toimimaan ja tuommosia kilosia rötkäleitä nuo nyt ovat. Viikkoiskuviin tuli nyt poikkeuksellisesti jo nyt seisotusotokset pikkuäijistä, kun Kasper ja Jesper sellaiset tarjoilivat ihan oma-aloitteisesti. Joonatan ei ole kameralle poseeraamisesta yhtään niin innoissaan kuin veljensä, mutta jauhelihanokareen kanssa saatiin pikkuvelikin nousemaan jaloilleen.

Kasper 1170g

Jesper 1000g

Joonatan 950g

Tässä vielä kolmikon yhteiskuva:

Saa nähdä mitä seuraava viikko tuo näiden kanssa tullessaan! Uutta päivitystä jälleen viikon kuluttua :)

Kaksiviikkoiset koiranalut

Pupeloiset täyttivät tänään kaksi viikkoa ja ovat selvästi aloittaneet muodonmuutoksen myyrämäisistä refleksieläimistä pieniksi koiranpennuiksi. Jesper on ainoa, jonka silmistä näkyy luomien välistä jo pilkahdus, mutta kaikkien luomet ovat sen näköiset, että ei kulu enää kauaa siihen, että kolme silmäparia tillittää pentulaatikosta takaisin. Korvat ovat lähteneet myös aukeamaan ja pennut alkaneet reagoimaan ääniin. Tyypeistä yksi jos toinenkin on jo löytynyt pentulaatikosta istumasta nenä pystyssä huojumasta kuin kurottaen kohti hiljalleen avautuvaa maailmaa. Onpa sitä ensimmäiset haukahdukset ja murinatkin jo kuultu, pikku-Joonatanin suusta!

Tuntemattomasta syystä johtuen vaaka on jossain kohtaa tämän viikon aikana sanonut sopimuksen irti. Sydän hyppäsi pikkusen kurkkuun kun laite väitti Kasperin painoksi reilu neljäsataa grammaa - yli sata grammaa vähemmän kuin viime viikolla. Hetki piti taltuttaa aivoja järkeilyllä: jos pennut tuntuvat kasvavan silmissä, ei mitenkään ole mahdollista, että painot ovat yhtäkkiä pudonneet dramaattisesti alle viimeviikkoisen tason. Kasvu on todennettavissa myös näissä uusissa rosvolasten viikkoiskuvissa:

Kasper

Jesper

Joonatan

Ajatellen kuinka reippaasti pojat nostivat painoa ensimmäisen elinviikkonsa aikana ja kuinka selvästi kokoa on tullut lisää, varovana veikkauksena heittäisin, että painot ovat nyt noin 700-800g. Kokojärjestys on ainakin pysynyt samana, Kasperin ollessa selvästi porukan suurin ja pikkuveljien seuratessa tasaiseti perässä. Saapi nähdä saadaanko ensi viikolle joku järkeviä tuloksia antava vaaka takaisin mukaan kuvioihin.

Tässä vielä yhteiskuva koplasta:

Papun rosvolapset yhden viikon

Näin se ensimmäinen viikko pentujen kanssa jo mennä hurahti. Viikko on ollut pentujen itsensä osalta ihailtavan tapahtumaköyhä, kaikki kolme roikaletta on nostanut painoa reippaasti ensimmäisestä päivästä asti ja elämä tuntuu olevan kaikin puolin mallillaan. Pentulaatikossa on siis koko viikko vaan syöty, nukuttu ja oltu äitikoiran hoidettavana. Papu on hoitanut ja ruokkinut kolmikkoaan erinomaisen hyvin ja tunnollisesti, kuten odottaa saattoi.

Pennut ovat edelleen aikalailla myyrätasolla kuten syntyessäänkin, eli silmin havaittava kehitys on tapahtunut lähinnä fyysisen kasvun mitoissa. Tyypit ovat jo lähes tuplanneet syntymäpainonsa ja huitelevat jo puolen kilon molemmin puolin... Tässä yksiviikkoisotokset kustakin Rosmo-nallen kanssa:

Kasper 580g

Jesper 490g

Joonatan 460g

Rosmo-nallen ryhti mystisesti lässähti kuvaussession aikana. Jos näin käy palleroisten ollessa tässä iässä, saa nähdä mikä on Rosmon kunto kahden kuukauden kuluttua...
Tässä vielä yhteiskuva veljeksistä:

Jatkoa seuraa taas ensi viikolla!

Kolme pojanpalleroa

Papu synnytti vihdoin kovan odotuksen jälkeen tismallisesti ajallaan viime yönä, kun tiineyttä tuli täyteen 63 vuorokautta. Kolme ei-niin-kovin-pientä poikaa syntyi reippaalla tahdilla tunnin sisään kahden ja kolmen välillä. Papu on lähtenyt hoitamaan lapsosiaan jälleen erinomaisen hienosti, eikä pentulaatikosta ole kuulunut juuri muuta kuin tyytyväistä maiskuttelua ja tuhinaa.

Kolmospojat kun tuli, niin tilannehan käytetään heti hyväksi nimeämisen suhteen. Saanemme siis esitellä kennel Tinwelindonin kuudennen pentueen kolme iloista rosvoa:

Kasper 299g

blue&tan uros

Jesper 273g

blue&tan uros

Joonatan 250g

blue uros

Papun tiineys kahdeksan ja puoli viikkoa

Täällä sitä vielä odotellaan! Papu ei tosissaan nyt lähtenyt uusimaan viime vuoden temppuaan, vaan odotuttaa meitä nyt sitten kahta kauheammin. 
Vaikka kovasti tuli ennusteltua ympäriinsä, että kyllä se Papu viimeistään nyt tänä viikonloppuna synnyttää, näyttää tilanne nyt ennemminkin siltä, että saadaan odottaa ensi viikon puolelle. Maito ei ole vielä tullut tisseihin ja Papu leikkii ja puuhaa ympäriinsä sen näköisenä, ettei sillä ole mitkään synnytysbisnekset edes mielessä. Lämmöt ovat myös varsin vakaasti pysyneet koko viikon 37,4-37,5 asteessa, että ei ole edes tarvinnut henkeään pidätellä että joko olisi merkkejä asteittaisesta lämpöjen tippumisesta.

Pennut ovat jytänneet masussa kovasti, liikkeiden tuntemista tai näkemistä ei tarvitse juuri odotella, vaan kun Papun nostaa syliin niin viimeistään muutaman sekunnin jälkeen on liikettä tunnettavissa ja nähtävissä. Välillä masu näyttää suorastaan vellovan kun useampi pentu puskee vatsaontelon seinämää koko kropallaan. Välillä sormiin tuntuu selvästi jonkun tassu tai päälaki. Kyllä uuden elämän alku on yhä aina vaan yhtä ihmeellisen tuntuinen asia!

Tämän tiineyden osalta rutiiniksi muodostuneet puoliviikkoiskuvat vielä tähän päivityksen loppuun:

 

Odotus jatkukoon!

Äitiystrimmi

Papun turkki sai tänään uuden, käytännöllisemmän kuosin trimmauspöydällä, ja samalla saatiin pentumaha paremmin näkyviin. Pentuhuonekin on jo laitettu valmiiksi uusia tulokkaita varten, eli tässä sitä nyt sitten vain odotetaan tämä viimeinen viikko milloin alkaa tapahtua!

Arvauksia saa heittää, monta sieltä aikoo pullahtaa! Vuorokausia tosiaan nyt täynnä 56 eli tasan kahdeksan viikkoa.

Papun tiineys seitsemän ja puoli viikkoa

Papu haettiin tänään Haminaan valmistautumaan tulevaan synnytykseen. Papusta on tullut selvästi hyvin laiskanpulskean tai suorastaan hieman väsyneen oloinen, äitikoira tykkää lähinnä nukkua ja lepäillä rötkötellä päivät pitkät. Pentujen liikkeet tuntuvat masussa jo selvästi, ja välillä kakaroilla on jo kunnon jytät päällä.

Nyt kun Papun pääsi itse näkemään, on selvää, ettei masu ole samanmoisissa mitoissa kuin viime tiineyden aikaan. Ei sillä, kyllähän tolla ihan kunnon maha on tälläkin kertaa niinkuin kuvistakin näkyy:

Mutta ultrassa arvoitu 3-4 lienee kuitenkin kuutta todennäköisempi luku :D Ensi viikon alkupuolella on äitiystrimmin aika ja sitten aletaankin jännittää synnytystä ihan toden teolla!

Papun tiineys kuusi ja puoli viikkoa

Taasen kuvapäivitystä Papusterin masupaisumuksesta. Ruoka maistuu ja maha on totisesti lähtenyt kasvamaan. Peniä pentupotkun töytäisyjä on mahdollisesti myös ollut jo tunnettavissa. Pari viikkoa enää, niin pentulaatikko saattaa olla jo täynnä tuhinaa! Kuvat ovat eilisillalta eli vuorokaudeslta 46.