Terveystarkkeja ja tulevaisuuden suunnitelmia

Terveystarkastuspuolella ovat huhtikuun aikana kunnostautuneet Ilta, Varda ja Kajo. Varda ja Ilta olivat huhtikuun puolivälissä polvitarkastuksissa ja molempien polvet olivat parasta a-luokkaa eli nollat :) Vardan polvissa oli lievää löysyyttä, muttei kuitenkaan aitoa luksaatiota.

Varda pääsi myös silmätarkastukseen kuun lopussa, samoin tarkkikonkari Kajo. Vardan silmät olivat priimaa, mutta Kajolla oli nyt valitettavasti linsseissä useita pistemäisiä muutoksia, jotka aiheuttavat epäilyksen alkavasta kaihista. Kaksi ja puoli vuotta sitten silmissä ei ollut vielä mitään huomautettavaa... Saa nähdä mihin muutokset etenevät vai etenvätkö, se selviää uudessa tarkissa parin vuoden sisään.

Kajo ja Ilta

 Varda aloitti juuri juoksunsa eli varsin täsmällisesti niin kuin oli odotettavissa. Täten voimme nyt varsin luotettavasti ennustaa seuraavien olevan vuorossa joulukuussa, jolloin Varda olisi sitten tarkoitus astuttaa. Tinwelässä on siis toivon mukaan pentuja alkuvuodesta 2016. Kiduttavan pitkä aika odottaa, kun pentukuume on jo nyt suorastaan korventava! Tilaa ei helpota se, että uroskin on ollut tiedossa jo usean kuukauden ajan ;)

Varda

Tämän seuraavan pentueen kohdalla olisi tarkoitus harjoittaa itsehillintää ja olla jättämättä pentua kotiin kasvamaan. Sijoituskoti ensisijaisesti narttupennulle on siis edelleen etsinnässä! Jos sijoituspentu kiinnostaa, kannattaa ottaa jo hyvissä ajoin yhteyttä. Lähivuosina olisi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan tarve muutamalle muullekin sijoituskodille, kiinnostuneet voivat udella tarkempia yksityiskohtia puhelimitse tai sähköpostitse :)

Menestystä osa 2

Baltian näyttelymatkailu sai jatkoa ystävänpäiväviikonloppuna Virossa. Varda osallistui lauantaina terrierirotujen erikoisnäyttelyyn Jürissa. Suoritus meni taas nappiin Irlantilaisen tuomarin Laura Coxin silmien alla seuraavin tuloksin ja arvosteluin:

AVO-ERI, SA, ROP, SERT
"Cor. for type, good outlines, cor. headshape, good eye & earset, ok in front, good topline, ok backend, moves ok behind, little tight in front."

 

Sunnuntaina oli Kajon vuoro näyttää nätiltä, tällä kertaa Tallinnan kansainvälisessä koiranäyttelyssä (Tallinn Winter Cup 2015). Voittoputki jatkui ja saimme mitä toivoimmekin:

AVO-ERI, SA, ROP, SERT, CACIB
"typical, good size, almost square body bitch, nice head, high set neck, excellent topline and chest and shoulder angulation, correct rare angulation, ?? gate, correct bite"

 


Täten Kajo sai sekä Viron muotovalion arvoon oikeuttavan sertin, että viimeisen tarvittavan cacibin täydentämään kansainvälisen muotovalion tittelin!

Kajo jää nyt tauolle näyttelyistä (ellei jotain jännää keksitä tähän väliin) veteraani-ikään asti. Varda puolestaan jatkaa misseilyä kotimaassa huhti-kesäkuussa.

Menestystä

Kiitos Sini-Marian, vihdoinkin tuli heittäydyttyä niin hurjaksi, että lähdettiin koiranäyttelymatkalle ulkomaille. Kohteena oli Liettua ja kaksi kansainvälistä näyttelyä 14.-15.1. Mukana reissussa olivat Kajo ja Varda sekä Sini-Marian jackrusseli Klaara, kaikki koirat oli ilmoitettu kehään molemmille päiville. Omien lisäksi bedlingtonkehässä pyörähti vielä kolmas narttu.

Lauantaina tuomaroimassa oli Gerard Cox Irlannista. Tässä hienot tuloksemme ja arvostelut:

Kajo
VAL-ERI, VAK-1, ROP, SERT, CACIB
" C. type, v.g. outline, ex. head, g. eye, ear, ???, c. ???, angles, moves easily"

Varda
AVO-ERI, AVK-1, luokka-SERT, VA-CACIB
"Ex. outline, v.g. head slope, c. bp?, front angles, little loose in movement"

Kajo sai siis Liettuan muotovalion arvoon oikeuttavan sertin sekä cacibin, jonka ansiosta se on enää yhden cacibin päässä kansainvälisen muotovalion tittelistä. Varda puolestaan sai arvostelun ja peräti erinomaisen huolimatta siitä, että siltä on jouduttu poistamaan toinen yläkulmahammas (juurimurtuman vuoksi). Kajon kanssa jäätiin vielä ryhmäkehään, mutta se sessio jäi pelkäksi pyörähdykseksi.

Sunnuntain tuomari oli Michael Clancy, myös Irlannista. Olin harkinnut Kajon pois jättämistä kehästä, jos Vardalla olisi sitten mahdollisuuksia saada isot voitot kotiin. Toisaalta kehässä oli tänä päivänä tuomarin lisäksi myös harjoitusarvostelija, niin olin aika varma, ettei kulmahammas"puutosta" katsota hyvällä hammastodistuksista huolimatta. Samalla kokoonpanolla sitten mentiin tämä toinenkin päivä.

Kaiken kikkailuphdiskelu pessimistisen ajattelun jälkeen suureksi ihmetyksekseni Varda valittiin rotunsa parhaaksi! Kun tuomari osoitti meitä, olin ilmeisesti taas varsin järkyttyneen näköinen kun tuomarikin vielä kysyi, olenko tyytyväinen :D No olinhan minä, en vain tahtonut uskoa asiaa todeksi. Kajo jäi niinikään kakkossijalle kuten Varda edellisenä päivänä.

Varda
AVO-ERI, AVK-1, ROP, SERT, CACIB
"typ breed type, ex outline, ex balanced head, with cor front, cor rare, c move with ???"

Kajo
VAL-ERI. VAK-1, luokka-SERT, VA-CACIB
"typ breed type, cor balanced outline, ex head, cor front, cor rare ?, moves typically"

Vardankin kanssa jäätiin ryhmiin, vaikka tieto oli, ettei sieltä menestystä irtoa kun tuomari oli sama kuin edellisenä päivänä kehässä. Edustettiinpahan kuitenkin! Kaikkiaan rotu herätti paljon kiinnostusta viikonlopun aikana.

Menestys oli siis yli kaikkien odotusten tänä viikonloppuna. Reissu oli aika rankka, mutta kyllä kannatti! Tässä vielä kuva viikonlopun tähdistä kaikkien palkintojensa kanssa! (Sori, pakko vähän pröystäillä kun on kerrankin aihetta ;P)

Maailmanvoittajaviikon muisteloita

Tämä lössi oli niin puhki maailmanvoittaviikon jälkeen, että päivityksiä (saati kuvien käsittelyä tai muutakaan oheistoimintaa) ei tullut hetiperään tehtyä. Ja niinhän se aika sitten taas vierähti, ennen kuin inspiraatio vihdoin taas iski.

Väsymyksen lisäksi päivitysintoa lievensi heikohko menestys sekä muutama ikävä vastoinkäyminen liittyen näyttelyviikkoon. Ylpeitä ollaan kuitenkin (tietenkin!) kaikista meidän kasvatinomistajista, jotka toivat kultamurunsa arvosteltaviksi, sekä tietenkin kauniisti käyttäytyneistä ja hienosti esiintyneistä kasvateistamme <3

Ensimmäinen vastaisku tuli vain paria viikkoa ennen näyttelyitä kun Kajo sairastui. Murun iho muuttui yhtäkkiä kirkkaan kirkuvan punaiseksi ja turpeaksi. Pari päivää sitä katteli, jos olisikin vain joku allerginen reaktio, mutta kun punaisuus sai jo violetihtavaa sävyä ja mahan alle alkoi ilmestyä mojovia mustelmia, alkoi laajat tutkimukset eläinsairaalalla. Mitään syytä ei löytynyt verinäytteistä tahi ihobiopsioista, mutta onneksi jo ennen täysien lääkityksien aloitusta tilanne alkoi helpottaa.

Kaiken seurauksena Kajo ei luonnollisestikaan pystynyt osallistumaan maailmanvoittajaan. Harmittihan se, tietenkin, mutta sinänsä asialla mitään väliä kunhan muru on kunnossa!

Toinen tylsä juttu oli, että Slovakiasta Suomeen vierailulle tulleen Kalevin ilmoittautuminen Maailmanvoittajaan oli mennyt mönkään. Onneksi se pääsi osallistumaan edes erikoisnäyttelyyn, mutta kaivelihan se ja pahasti, että maailmanvoittaja jäi Kalevin(kin) osalta väliin.

Mutta nyt siis itse asiaan. Ensimmäinen koitos näyttelyviikolla oli erikoisnäyttely TerriEri, joka kulki tänä vuonna hienosti nimellä World Terrier Show. Kehässä nähtiin ennätysmäärä Tinwekoiria (Kalevi, Mandos, Tilda, Varda, Ilta sekä Lenni) sekä ihka ensimmäistä kertaa Tinwelindon kasvattajaryhmä! Tuomari (Tuire Okkola) oli tiukka ja ainoan ERIn meidän porukasta nappasi Kalevi kera SA:n, muille tuloksena EH tai H. Kasvattajaryhmiä kehään asti tuli vain yksi meidän porukan lisäksi. Kakkoseksi jäätiin, mutta saatiin komeasti kuitenkin kunniapalkinto ja ruusuke ensimmäisestä kasvattajaryhmästä muistoksi. Kasvattajaryhmään osallistuivat Kalevi, Mandos, Varda ja Ilta ja arvostelu oli seuraavanlainen:

"2 eri yhdistelmästä hyvänkokoisia yksilöitä joilla riittävät pään pituudet. Luustot voisivat olla voimakkaammat ja silmät pienemmät. Hyvät karvapeitteet. Onnittelut kasvattajalle."

Ilta, Mandos, Kalevi, Varda

Kaikkiaan päivä oli mukava, sää suosi ja tunnelma oli mukava. Parhautta olivat tietenkin ihanat kasvattimme omistajineen, jotka saimme porukalla paikan päälle! Kiitos teille ihanasta näyttelypäivästä, toivottavasti uskaltaudutte mukaan toistekin <3

Välipäivät menivät töissä ja jo maailmanvoittajan aamuna sitä oli ihan puhkipahki väsynyt. Päivä tuli harmittavan paljolti rämmittyä läpi, sillä paikalla oli hurja määrä upeita koiria, joita olisi mieluusti seurannut ajatuksella väsyneen tuijotuksen sijaan. Kehässä nähtiin Varda, Ilta sekä Wall-e. Ilta nappasi itsellensä ERIn, Varda ja Wall-e saivat EHt. Näyttely toteutettiin FCIn säännöilllä, eli kasvattajaluokkaan sai osallistua kolmella koiralla. Sinne meidän pieni kenneli meni edustamaan ainoana suomalaisena suurten kansainvälisten kasvattajaryhmien keskelle. Viimeisiksihän sitä jäätiin, mutta osallistuttiinpa kuitenkin! Arvostelu oli seuraavanlainen, tuomarina Paul Stanton:

"Nice balanced, but need better toplines. Good size, very good heads. Must breed for wider underjaws."

Wall-e, Ilta ja Varda

Rättiväsyneinä raahustettiin kotiin ja kaaduttiin kaikki nukkumaan. Nyt ilmeisesti ollaan vihdoin toivuttu kun sai tämän kirjoituksen aikaiseksi :D Kuvat maailmanvoittajasta on myös räiskitty netin puolelle ja löytyvät osoitteesta:

http://simpun.kuvat.fi/kuvat/World+Winner+2014/

Suurkiitokset kaikille kuvaajille!

Kakarat ovat nyt näyttelytauolla, saavat aikaa kasvaa ja kehittyä ennen seuraavia esiintymisiään. Kajo puolestaan on nyt ilmoitettu joulukuun Voittaja-näyttelyyn...

Näyttelytuloksia maailmalta

Slovakialaistunut kasvattimme, ihanainen Kalevi (Tinwelindon Manwe) on niittänyt mainetta ja kunniaa näyttelykehissä uudessa kotimaassaan. Nuorimies on ollut rotunsa paras Slovakian voittaja-näyttelyssä, Slovakian Gran Prix näyttelyssä ja paras juniori Derby Winner -näyttelyssä. Kalevi on siis nykyään Slovakian juniorimuotovalio, Slovakian juniorivoittaja 2014, sekä Slovakian Gran Prix ja Derby -voittaja. Tällä menestyksellä Kalevi on myös lunastanut itselleen oikeuden osallistua Cruftsiin! Pieni maailmanvalloittajamme on tulossa Suomeen elokuussa ja osallistuu Maailmanvoittaja-näyttelyyn. Tuskin maltamme odottaa <3 Congratulations Anna and Kalevi for the great success! We are eagerly waiting for August :)

Kalevi <3

Lisäksi hienoja uutisia Ruotsin puolelta, tai no periaatteessa Suomesta. Ronjan toisen pentueen isä Plura (Galactic Defender Catch On) oli rotunsa paras sekä terrieriyhmän kolmas Rovaniemen kansainvälisessä näyttelyssä. Samaan syssyyn Plura ansaitsi cacibin ja sertin, ja siten Suomen muotovalion arvon, joka yhdistettynä aikaisempiin Ruotsin ja Norjan valionarvoihin tarkoittaa Pohjoismaiden muotovalion arvoa :) Grattis Eva och Mimmi, Plura är en väldig fin kille <3

Finaste Plura
Foton: (C)Kennel Galactic Defender

Seuraavaksi nokka kohti vajaan kahden kuukauden päässä häämöttäviä erikois- ja maailmanvoittaja näyttelyjä. Molempiin on hyvä Tinwe-edustus tulossa, kehässä kyseisen viikon aikana nähdään ainakin Varda, Ilta, Kalevi, Walle, Tilda ja Edwin. Jännittävä näyttelykesä jatkukoon!

Kuvia Tampereen näyttelystä

Katja ja Lenni kehässä

Upea pari <3

Varda arvosteltavana

Paras narttu -kehä

ROP Nachtwolken Small Town Boy
VSP Tinwelindon Varda

Koiramainen viikonloppu Tampereella

Tinwelä muutti kahdeksi päiväksi Tampereelle Lennin (Tinwelindon Elendil) luokse. Matkan taka-ajatuksena oli Tampereen kansainvälinen näyttely, johon oli ilmoitettu Lennin lisäksi Varda. Mukana reissussa olivat myös Ronja, Eemeli ja Ilta.

Varda, Ilta, Eemeli, Ronja ja Lenni

Lauantaina käytiin ensin rälläämässä koirien kanssa maalaismaisemissa. Kun enimmät energiat oli purettu, oli Lennin näyttelykunnostuksen aika. Katja oli säästänyt Lennin turkkia oikein kiitettävästi ja mies saatiin komeaan kuntoon muutaman tunnin aherruksen jälkeen.

Lenni the Karvakasa vauhdissa

Lenni the Näyttelykoira

Sunnuntaiaamuna oli aikainen herätys ja näyttelypaikalle suuntasimme kymmeneksi. Muutama jännitysmomentti saatiin aamun aikana aikaiseksi kun eräs nyrjäytti nilkkansa aamulenkillä ja saman erään henkilön omistama pieni koiraneito sotki takajalkojen karvat kakkaan näyttelyhallin pihalla... Turkki saatiin onneksi puhtaaksi ja jalkakin toimi juuri tarpeeksi, että päivä saatiin jatkumaan suunnitelmien mukaan.

Bedlingtonien kehä oli heti aamun esnimmäinen. Lenni sai kunnian aloittaa näyttelypäivän astumalla ensimmäisenä kehään. Katja esitti Lennin todella hienosti ja koirakin oli selvästi kehittynyt sitten viime TerriErin. Tuloksena silti tällä kertaa EH seuraavanlaisella arvostelulla (tuomarina Carlos Saevich, Argentina):

EH, AVK1
"Very good type. Long and lean head. Dark eyes. I'd prefer cleaner ears. Topline and tailcarriage should be better. Front a bit narrow. Good coat. Tailcarriage should be better."

Letkeän Lennin letkeä häntä ei siis tehnyt tällä kertaa vaikutusta ;)

Lennin lisäksi näyttelyyn osallistui vain yksi toinen uros, jonka jälkeen Varda pääsi esiintymään. Ja nätisti tyttö esiintyikin, liikkui sievästi ja seisoikin kiltisti, vaikka näyttelyseisominen on sen mielestä vähän ällöä. Varda sai hienosti heti ensimmäisestä näyttelystään Erinomaisen ja SA:n. Jo tämä aiheutti leveitä virnistyksiä ja tukahdettuja innostuspomppuja kasvattajatädeissä. Kun Varda sitten PN-kehässä vielä meni ja päihitti kaikki muut nartut, aiheutti se aluksi pientä epäuskoa. Erään piti ihan kysyä tuomarilta varmistus, että tarkoittiko hän todella, että tämä koira sijoittui ensimmäiseksi. Viimeisen kehäpyörähdyksen päätteesi Varda kruunattiin VSP:ksi. Tässä meidän pikkumissin arvostelu:

ERI, JUK1, SA, PN1, VSP, SERT
"Excellent type and size. Very good head, dark pigment. Excellent topline. Excellent hindquarters and tail. Movement could be better. Good coattexture. Shows well."

Ja tosiaan, ensimmäinen sertikin tuosta suorituksesta napsahti palkinnoksi Vardalle :)

Rodun parhaan julistamisen jälkeen tuomari jäi vielä hetkeksi juttelemaan. Selitti, että Vardan (etu)liike on vähän löysä/epäkypsä, mikä oleellisin syy, miksi oli Vsp. Kehui vielä erikseen Vardan väriä ja kokoa, että tällaisia bedlingtonien kuuluu olla <3

Nopeatempoisen, mutta mukavan näyttely-aamupäivän jälkeen levättiin hetki, jonka jälkeen koirat pääsivät taas nauttimaan ulkoilusta. Nilkkansa satuttanut jäi sohvalle torkkumaan ja laiskottelemaan.

Eemeli

Ilta pieni rimpula

Lenni ja Varda - puolisisarukset, meidän suurikokoisin ja piskuisin kasvattimme ;)

Valtavat kiitokset Katjalle, Mikolle ja Niilolle vieraanvaraisuudesta. Oli ihana viikonloppu <3 Lopuksi vielä Suuret Onnittelut rakkaalle Ronjalle, joka täytti 7 vuotta lauantaina!

Iltan pentunäyttely

Ilta kävi pyörähtämässä kehässä Messukeskuksen epävirallisessa pentunäyttelyssä tämän kuun puolivälin paikkeilla viiden kuukauden ja yhden päivän ikäisenä. Paikalle saavuttiin suuriäänisesti, mutta pupelo onneksi hiljeni asetuttuamme kehän laidalle. Ilta oli yllättäen ainut bedlington ja pääsi siis esiintymään kehään Ihan Yksin. Neiti seisoi erinomaisen hienosti, mutta liikkeiden esittely meni kyntämiseksi kun nappula hamusi kehään tippuneita satoja makupalanmuruja (ja omassa taskussa ei tietenkään ollut herkkuja mukana...). Tässä kakaran arvostelu:

"Seistessä varsin kaunis narttupentu, hyvät mittasuhteet sekä rungossa että päässä, malliltaan hyvä pää. Valitettavasti kulmahampaat menevät ainakin vielä ikeneen. Hyvät silmät ja ilme, hieman raskaat korvat. Tyypillinen ylälinja. Riittävästi kulmautunut. Sopiva rungon ja luuston vahvuus. Hyvä väri ja karvan laatu. Liikkuu riittävällä askeleella, mutta tulisi sälyttää paremmin ryhtinsä liikkeessä. Miellyttävä luonne ja esiintyminen. Toivomme purennan korjautuvan."

Tuomarina Kimmo Mustonen ja tuloksena siis PEK1 ilman KP:tä. Tuomari sanoi vielä arvostelun lopuksi, että KP olisi tullut, jos purenta olisi ollut kunnossa. Tyytyväisiä siis ollaan :)

Kuva: Kiia Westin

Iltan kasvamassa olevat alakulmahampaat ottivat siis näyttelyn aikaan kunnolla kiinni ikeneen ja alaleuka oli jäljessä kasvussa. Tilanne on tässä parin viime viikon aikana parantunut jo selvästi, että eiköhän se purenta ajan kanssa vielä korjaudu.

Seuraavana misseilemään pääsee Varda Tampereen ja Helsingin kansainvälisissä näyttelyissä toukokouun alkupuolella. Tampereella kehään on tulossa myös Varda velipuoli Lenni!

Elämää pentulauman kanssa

Nyt kun kaikki Kajon pienet nuppuset ovat löytäneet kodin, on hyvä aika purkautua pentujen toilailuista. Niin ihania kuin pienet koiranpennut ovat, alkaa jokaisella pinna kiristyä, kun niitä pyörii kolme kappaletta jaloissa kolmetoistaviikkoisiksi asti. Lattian siivoamiseen kului joka päivä suunnilleen tunti (roskien keruu, pahimpien tahrojen pyyhkiminen, imuroiminen, moppaaminen), jonka jälkeen innostusta ei juuri riittänyt muun huushollin ylläpitoon.

Mitä kaikkea sieltä lattialta onkaan löytynyt? No tietenkin aimo annokset pissaa, kakkaa ja hirmuiset määrät silputtuja sanomalehtiä (=tarkoitettuja pissapapereita). Roskaa, roskaa ja vielä vähän lisää roskaa. En ymmärrä mistä ne sen kaiken pikkumurun ovat löytäneet ja saaneet leviteltyä pitkin lattiaa. Silputtua vessapaperia, silputtuja kakkapusseja, silputtuja leluja, silputtuja sukkia, silputtua mitä rahansa irtaimistoa, joka on tavalla tai toisella päätynyt lattialle ja silpuksi.

Kolmentoista viikon aikana pennut oppivat hyppäämään sekä sohvalle, sängylle, sohvapöydälle, sohvapöydältä sohvalle että sohvalta sohvapöydälle. Vieressä Varda näyttää esimerkkiä hyppäämällä sohvalle selkänojan kautta ja kiipeilemällä pöydille ja kissapuuhun. Pennut ovat muksahdelleet alas milloin mistäkin, onnistuneet löytämään tiensä tietokonepöydälle ja sieltä pää edellä alas pyykkikoriin. Eräs epäonnekas nuoriherra kurkisteli kerran niin innokkaana vessanpyttyyn, että mulahti sinne pää edellä kissavessan siivousjätteiden seuraksi.

Tämän perusrellestyksen liäksi pennut ovat muotoilleet vessan kynnyslistan, yhden kulmauksen asunnosta, hyllynreunoja, useiden kirjojen kansia (ja poistaneet ylimääräisiksi kokemiaan sivuja), sängyn päädyn alareunan, sohvankulman, nahkataluttimen, läjän vaatteita, kenkiä ja muutamia sähköjohtoja kaikenmoisesta pikkuirtaimistosta puhumattakaan. Pennut oppivat myös avaamaan vaatekaapin oven ja vetämään takkeja alas eteisen henkarista.

Oikeita vahinkoja, siis pennuille haitallisia vahinkoja, ei kuitenkaan ole onneksi sattunut. Kiperin tilanne oli kun Ristonpallurainen oli kokonaisen päivän masusta kipeä, huonovointinen ja syömätön. Tilanne raukesi ja pahan olon syy selvisi, kun Risto kakkasi eräänä sunnuntaiaamuna kaksi pentupantaa noin kolmikymmensenttisenä pötkönä. On se tehokas tuo pennun suoli, ei voi muuta sanoa. Luoja tietää mitä kaikkea muuta naperoiden mahasuolikanavaan on päätynyt.

Kaiken tämän materiaalisen huolen lisäksi meno on tällaisen lauman kanssa usein aika korvia huumaavaa. Räskytys-murina-hippajuoksu-piiloutumis-painileikit ovat villiintyneet koko ajan. Rieha saattaa tulla päälle yhtä hyvin aamulla, päivällä, illalla tai yöllä. Päiväsaikaan riehuminen on ihan sallittavaa, mutta kolmen aikaan yöllä keskellä viikkoa se on ahdistavaa jo ihan naapurisovun säilymistä ajatellen. Yhtään valitusta ei tosin ole tullut, kiitos ja kumarrus kilteille ja pitkäpinnaisille naapureilleni!

Kaikki angsti kuitenkin unohtuu tyystin, kun kaikki pennut tulevat mukaan sängylle nukkumaan, hyppivät piruetteja ja sitten istuvat kauniisti riviin ruokaa odottaessaan, pomppivat lumihangessa, laskevat tahattomasti jääliukumäkeä rinnettä alas, rynnivät tervehtimään aina ihmisotuksen herätessä tai palatessa kotiin, saadessaan hellyyskohtauksia ja tullessaan kesken puuhien syliin paijattaviksi ja suukoteltaviksi. Ne ovat tavattoman rakkaita pikkuisia pupeloita, joita tulee ikävä heti jos on useamman tunnin pois kotoa, uskokaa tai älkää.

Urakka tämän pentueen kanssa on loppusuoralla. Eetu muuttaa omaan kotiin tänään ja Risto viimeistään ensi maanantaina. Ilta jää lapsuudenkotiin elävoittämään meidän lauman elämää jatkossakin. Ikävä saattaa silti yllättää, vaikka kuinka kuvittelisi, että "ylimääräisistä" pennuista eroon pääseminen olisi tässä tilanteessa pelkästään helpotus.

En kuitenkaan suosittele kenellekkään pitämään kolmea pentua kolmetoistaviikkoisiksi asti, jos vain ikinä sen pystyy välttämään ;)

Pentu vailla kotia

Edit: Iloksemme saamme kertoa, että Riston koti on löytynyt eikä ole enää kateissa. ^___________^

Risto etsii edelleen omaa ihmistä ja uutta kotia. Kodin löytymisen edistämisen toivossa, tämä on Riston Ihan Oma Blogipäivitys.

Risto syntyi pentueen kolmantena isoveli Edwinin ja enkeliveli Kaarlen jälkeen. Risto oli pitkään pentueen pienin, mutta ehkä myös pippurisin. Jos Riston nosti syliin kun sillä oli omat puuhat kesken, sai häiritsijä osakseen hirmuista ärrimurri murinaa. Myös jos Ristoa erehtyi karstaamaan tai tekemään sille muita toimenpiteitä, tuli vastalauseena hyvin nopeasti kovaäänistä kiljumista.

Minäkö muka tuhma?

Tällä hetkellä Ristoa kuvaa varmaan parhaiten sana kiltti. Murinat ja ärinät ovat jääneet pois (ainakin toistaiseksi), ja kaikki hoitotoimenpiteet onnistuvat oikein hienosti. Risto esimerkiksi haluaisi ihan koko ajan pussata kun sitä trimmataan. Risto on muutenkin ihan hirmuisen hellyydenkipeä, rakastaa paijailua ja rapsutuksia ja nukkuukin mieluiten sylissä selällään köllöttäen. Risto ei ole kuitenkaan voimakkaan huomionhakuinen, vaan jää helposti päällepäsmäröivien sisarustensa varjoon. Se kaipaa siis vähän rohkaisua ja kannustusta, mitä ei pidä erehtyä luulemaan arkuudeksi. Risto ei rynni suoraan päin kaikkea, vaan se haluaa ensin miettiä. Pohdinnan jälkeen meno on rentoa ja huoletonta.

Kuka Riston sitten saakin elämäänsä, saa aimo annoksen bedlingtonmaista hellyyttä ja rakkautta. Risto on todennäköisesti voimakkaasti yhteen ihmiseen kiintyvä, uskollinen ystävä. Terrieriluonnetta on annosteltu hyvät määrät  piiloon paksun ja pehmoisen kuoren alle.

Ristolla on jo oma sivu omakoirassa, ja se löytyy tämän linkin kautta. Risto on myös pentutarkastettu terveeksi, ainoa moite tarkastuksessa oli liian kapea alaleuka (tyypillistä tämän ikäisille bedlingtonpennuille). Ristolle on tehty jo kuparitoksikoosi-geenitesti, ja on sen mukaan kantaja (1,2 - a,b).

Jos sinulle tuli olo, että elämässäsi ja sydämessäsi voisi olla Riston menevä aukko, ota pikimmiten yhteyttä kennel.tinwelindon(a)gmail.com tai puhelimitse 040-7770464/Sini, 050-4021852/Anna.