Kuusiviikkoiset vintiöt

Meno sen kun vain kovenee täällä pentulassa. Lattioita ei enää saa pyyhittyä ilman että pentuja roikkuu lahkeissa ja hihoissa kun osa joukosta samanaikasesti yrittää metsästää pyyhkimiseen käytettävää paperinpalaa. Jalat tulee automaattisesti jo nostettua ylös aina sohvalle tai tuolille istahtaessa, sillä muuten varpaisiin käydään pienillä naskalihampailla kiinni alta aikayksikön. Pennut juoksevatkin jo innostuessaan kantapäiden perässä kuin pieni pirajalauma, joka pitää hiljalleen ottaa jo ihan tosissaan. Pentujen tekemisten perään pitää seurata myös vähän tarkemmin, sillä roskikset kaadetaan kumoon, roskapussit revitään auki, sanomalehdet levitellään ja silputaan, verhoissa roikutaan, johtoja natustetaan ja matot vedetään rullalle käden käänteessä kun penneleillä on vauhti päällä. Riehat rauhoittuvat kuitenkin edelleen hyvin äkkiä väsymyksen alkaessa painaa, ja sitten pennut saattavatkin nukkua taas muutaman tunnin ennen uutta rettelöintihetkeä.

Viikon suurin tapahtuma on kuitenkin ollut pentujen ensimmäinen pesu, fööni ja trimmi. Erityisesti kaksi ensimmäistä osa-aluetta eivät olleet erityisen suosittuja pentujen keskuudessa, mutta kaikki sujui kuitenkin erittäin mallikkaasti. Minibedlingtoneista on julkaistu trimmausposetukset sekä ulkolukuvia jälleen kerran pentujen facebook-kuvakansiossa.

Uusina asioina pennut ovat myös kokeilleet talvivaatteita (takki päällä liikkuminen vaikuttaa ainakin vielä olevan niiden mielestä täysi mahdottomuus), tavanneet hevosia (melkein turvakkain) ja saaneet mirkosirut (suurin osa porukasta ei virkannut mitään, vaikka jättimäinen neula iskettiin niskanahasta läpi, pari pisti vastaan ja yksi mokoma murisi hilmuisen uhkaavasti). Erityisesti Varda on alkanut kovasti leikittää pentuja ja muutenkin kanssakäyminen aikuisten koirien kanssa on monipuolistunut.

Siinä tiivistettynä tämän viikon kuulumisia ja tässä nyt taasen penneleiden viralliset viikkoiskuvat:

Ahti 1670g

Antero 2090g

Ukko 1390g

Ilmarinen 1700g

Aino 1265g

Tuuri 1480g

Ja vihdoin taas kuva myös koko poppoosta!

Ahti, Ilmarinen, Antero, Ukko, Aino ja Tuuri <3

Lopuksi vielä ihana Onervan (8v.) piirtämä teos Papusta ja pennuista. Kasvattajatätien sydäntä lämmittää kuinka kovasti naperoisia odotetaan jo uusiin koteihinsa <3

Viisi viikkoa ja villiä menoa

Kyllä se aika kuluu nopeaan, mutta niin kasvavat pupeloisetkin! Vauhti ja elämänriemu lisääntyy päivä päivältä, ja erityisesti viikon alussa tuntui että pennut kasvavat silmissä kaikilla kasvamisen osa-alueilla mitä tämän ikäisillä koiranpennuilla on. Kun viikko sitten kun meno oli vielä hieman haparoivaa ja tutkiskelevaa, nyt pentulauma leviää kuin jokisen eväät olohuoneen matolle laskettaessa. Kun maata on saatu tassujen alle ja koko asunto siintää horisontissa, kukin ampaisee suuntaansa kuin pikkuinen ammus. Ei kulu ehkä minuuttiakaan kun joku on jo ehtinyt sohvan alle, toinen keittiöön ja kolmas eteisaulaan. Tutkimusmatkailu on siis nyt koko pentueella muodissa, erityisesti eteisaulan peilioviin tutustuminen on ollut monelle innoittava tutustumiskohde.

Purukaluston osalta pennuille on nyt kaikille puhjennut jo ihan mukavanpituiset kulmahammasnaskalit. Ikeniä jäytää kovasti ja kaikkea pitäisi saada purra, ertyisen mieluisia olisivat ihmisolentojen sormet ja varpaat, mutta paremman puutteessa myös housunpuntit ja saumat käyvät ihan hyvin. Hampaantynkien ansiosta puruotteista on tullut nyt selvästi pitävämpiä, minkä johdosta täällä kuljetellaan ja silputaan sanomalehteä jo varsin ansiokkaasti, eikä mm. matonkulman kääntäminen ja kiskominen tai verhonreunassa roikkuminen ole enää suurikaan haaste.

Viikon aikana uusia asioita pennuille ovat olleet mm. lukuisat vieraat ihmiset, keitä on meillä täällä käynyt kylässä pentuja palluttamassa. Vieraslistalle on kuulunut jo kohtalaisen hyvällä variaatiolla naisia ja miehiä, lapsia ja aikuisia. Pennut ovat ottaneet vieraat hyvin ja erityisesti Ukko on ihastuttanut monet kävijät voimakkaalla syliinhakeutumistaipumuksellaan.

Pentujen luonteen ja ulkomuodon eroavaisuudet alkavat myös olla yhä selvempiä. Luonteen puolesta voisi kuvailla että Ahti on pentueen kiltti poika, Antero seikkailija, Ukko kaikkien kaveri, Ilmarinen iso terrieri pienessä ruumiissa, Aino pippurinen pikkuneiti ja Tuuri joukon rakas pieni jästipää ja mietiskelijä. Turkkien osalta Anterolla ja Ainolla on ollut jo pitkän aikaa karvassa selvä hieman rusehtavaksi luokiteltava sävy ja ne ovat alkaneet jo kasvattaa astetta vaaleampaa turkkia. Muilla pojilla karva on mustempaa ja hieman kankeamman tuntuista käteen, Tuurin ollessa se kaikkien sysimustin jo ihan valkoisten merkkien lähes täydellisen puutteenkin vuoksi. Pentujen mittasuhteissa, kropan ja pään malleissa on myös huomattavia eroja pennusta toiseen, näitä voi itse käydä ihmettelemässä jälleen pentujen facebook-kuvakansiosta, jonne on ladattu tämän viikon seisotuskuvat. Mielenkiintoista nähdä mitä tästä joukkiosta vielä kasvaa!

Lähipäivinä onkin sitten luvassa pentujen ehkä tähän mennessä suurin haaste: ensimmäinen pesu, fööni ja trimmaus. Mutta nyt, vielä kauttaaltaan pörröisten palleroiden, tämän viikon viralliset viikkoiskuvat:

Ahti 1380g

Antero 1720g

Ukko 1190g

Ilmarinen 1340g

Aino 1060g

Tuuri 1220g

Ryhmäkuva jäi taas ottamatta, valitettavasti. Yritän ryhdistäytyä tämän asian suhteen ensi viikolla! Uutta päivitystä viimeistään taas viikon kuluttua, mutta on myös mahdollista, että viikonlopun aikana tullaan julkaisemaan minibedlington-extra kuvien kera... ;)

Neliviikkoiset riiviönalut

Neljännen viikon aikana verrattain harmittomista ja huomaamattomista vauvakoirista on kasvanut pieniä riiviön alkuja. Pentulassa hypitään, pompitaan, hepuloidaan ja otetaan laukka-askelia, vaikkakin liikkumiseen kuluu edelleen oleellisena osana myös toistuvat tasapainon menetykset ja muksahdukset. Pissoista ja kakoista kiitettävä osa tehdään reippaasti jo sanomalehdille, ja pennulla on selvästi pyrkimys saada tehtyä tarpeensa kauaksi lepo- ja leikkipaikoista. Pissapapereita retuutetaan myös jo ansiokkaasti jos hepuloiva pentu keksii jostain reunasta kiinni ottaa. Silppua ei hampaattomilla suilla saada vielä aikaiseksi, paperia vain kuljetetaan ja ravistellaan hurjasti. Osansa aloittelevista repimisleikeistä ovat myös saaneet peitonkulmat, lelut ja tietenkin omat pentuesisarukset. Kaverin kimppuun käydessä ote otetaan päättäväisesti niskanahasta, kuin saaliseläimeltä konsanaan. Ravistelua, ja hyvin pitkälti leikkejä ylipäätään, säestää hurrrrja murina. Ääntä ei myöskään säästellä jos mielipiteen ilmaisu koetaan tärkeäksi. Temperamenttia näille kavereille tuntuu siis jaettaneen runsaasti.

Pennut saavat nyt kolmesti päivässä pienet annokset kiinteää ruokaa, ruokalistalle ḱuuluu toistaiseksi pääasiallisena raaka-aineena naudan jauheliha, jota on höystetty muun muassa kananmunalla, keitetyllä perunalla ja kaurapuurolla. Emon maito maistuu toki edelleen ja on vielä tärkeä osa pentujen ruokavaliota. Papu hoitaa pentujaan edelleen todella huolella ja hyvin, ja on innostunut jo hieman leikkimäänkin niiden kanssa.

Viikon aikana pennut ovat pääseet myös tutustumaan pentuhuoneen ulkopuoliseen maailmaan. Olohuoneesta on tullut niille uusi leikkikenttä ja ulkona on käyty kokeilemassa hankikantoa jo useamman kerran, toki vain lyhyitä hetkiä kerrallaan. Maailmaa on niinikään yritetty avartaa myös mediatoiston avulla: pentuhuoneessa soi joka päivä radio ja pennut ovat saaneet kuunnella runsailla äänitehosteilla varustettuja elokuvia. Tähän mennessä mitkään äänet eivät ole tuntuneet niitä juuri hätkähdyttävän.

Menoa ja meininkiä siis riittää. Saa nähdä mitä seuraava viikko tuo tullessaan. Kulmahampaat ovat useammalla pennulla lähteneet jo puhkeamaan, joten hellyttävä ikenillä maistelu muuttunee pian pirajamaiseksi nakerteluksi. Tämän mielikuvan saattelemana tässä kuvat neliviikkoisista söpöläisistä viikkoispainoineen ja, hox hox, virallisine nimineen, olkaa hyvä:

Tinwelindon Dazbog "Ahti"

1110g

Tinwelindon Belbog "Antero"

1325g

Tinwelindon Perun "Ukko"

934g

Tinwelindon Svarog "Ilmarinen"

1090g

Tinwelindon Ziva "Aino"

851g

Tinwelindon Radegast "Tuuri"

984g

P.S. Ensimmäiset seisotuskuvat ladataan pentujen fb-kuvakansioon myöhemmin tänään ;)

Kolmeviikkoiset kakarat

Papun palleroista on kolmannen viikon aikana hiljalleen alkanut kuoriutua ihan oikeita koiranpentuja. Silmät ja korvat ovat nyt pennuilla täysin auki ja maailmaa on jo kovasti ihmetelty uusin aistein. Vaikka aika kuluu edelleen pääasiallisesti nukkuen ja välillä syöden, on päivärytmiin tullut myös selkeitä hereilläolojaksoja, joilla on oma itsenäinen merkityksensä. Viikonlopun aikana alkoi olla ensimmäisiä selviä leikkiyrityksiä, tarkoittaen lähinnä sitä että kuka sattui olemaan hereillä yritti suu ammollaan hamuilla kaverin korvaa tai muuta ruumiinosaa leukojensa väliin natustettavaksi. Nyt leikkiparit ottavat jo mittaa toisistaan kidat auki ja kömpelösti tassuja nostellen.

Antero ja Aino

Pitkin viikkoa pennut ovat alkaneet yhtä tomerammin pyrkiä pentulaatikon reunoille ja tutkimaan ympäristöään. Antero oli ensimmäinen joka todisteusti sai nostettua tassunsa pentulaatikon korkeahkon reunan päälle, ja Ahti puolestaan oli ensimmäinen joka sai kammettua itsensä kokonaan reunasta yli. Pentujen maailmaa onkin nyt laajennettu pentuaitaukseen, missä ne saavat vapaasti tepastella ja leikkiä isommalla alueella ja väsähdettyään asettua lämpömaton päälle nukkumaan. Liikkuminen tapahtuu edelleen hapuillen, mutta kyllä naperoiset hyvässä lykyssä saattavat päästä jopa viisi-kuusi tomeraa askelta eteenpäin ennen pyllähdystä.

Tänään, kolmiviikkoispäivänsä kunniaksi, piiperot saivat myös maistaa ensimmäistä kertaa kiinteää ruokaa: pienet nokareet raakaa naudan jauhelihaa. Ilmeet ja eleet olivat jokaisella ensin hieman epäileväiset kun lihaa tarjottiin kuonon eteen, mutta kun rohkaistuivat ottamaan ensimmäiset pienet makustelupalat suihinsa, katosi loppuannos pieniin kitoihin vauhdilla. Matolääke ei ollut ihan niin mieluisa makuelämys, ja sitä puolestaan sylettiin ja pärskittiin ympäriinsä pienet naamat irvessä.

Nyt kun pennut alkavat olla aktiivisempia, alkaa niiden persoonallisuuserot tulla myös selvemmin näkyville. Ahti, Ilmarinen ja Aino ottavat edelleen aika iisisti, eivätkä ole tuoneet itseään erityisemmin esille. Ukko on ollut hyvin toimelias tapaus koko viikon, mikä voinee osittain selittyä myös sillä, että sen silmät aukesivat 1-3 vuorokautta aikaisemmin kuin muilla. Tuuri vaikuttaa olevan varsinainen herra omatahto, joka kaikenlaisen käsittelyn yhteydessä pistää porukasta kaikkein eniten hanttiin. Anterosta puolestaan tuntuu kuoriutuvan erittäin aktiivinen ja temperamenttinen koiranalku, joka mm. hyvin ehtiväisenä on jo yrittänyt murtautua pentuaitauksesta ulos ja murisee napakasti lähes joka kerta kun tällainen kaksijalkainen ihmisolento kehtaa häiritä sen puuhasteluja.

Ukko ja Tuuri

Tässä taasen lapsosten viralliset viikkoiskuvat viikkopunnituspainoineen. Lisää kuvia on nähtävillä edelleen pentujen facebook-kansiossa.

Ahti 814g

Antero 889g

Ukko 701g

Ilmarinen 750g

Aino 615g

Tuuri 710g

Tässä vielä joukkion yhteisposetus <3 Vasemmalta oikealle Ahti, Antero, Ukko, Aino, Tuuri ja Ilmarinen.

Siltä varalta että joulukiireet vievät nyt loppuviikon mennessään, haluamme täältä Haminasta toivottaa koko poppoon voimin kaikille blogiamme seuraaville iloista ja rauhaisaa joulunaikaa!